Mitä kummaa? Mesipistiäisillä on asuntopula! Vihreä nurmikko onkin erakkomehiläiselle näännyttävä erämaa. Ja mehiläisillä on talossaan kultainen aarre.

Annan kesäloma alkaa jännittävästi. Annan ja hänen kavereidensa salaisen majan lähettyville ilmestyy merkillinen pikkiriikkinen mökki. Ryhtyessään selvittämään mökin salaisuutta lapset eivät arvaakaan että heistä on tulossa luontoagentteja ja edessä on jännittävä pörriäiskesä.

Hurmaavasti kuvitetussa, tietoa ja tarinaa tarjoavassa Nähdään majalla -sarjan aloittavassa kirjassa käy selväksi, että kuka tahansa voi ryhtyä luonnon pelastajaksi ja se on kaiken lisäksi helppoa, hauskaa ja jännittävää.

Kirjan tekijät ovat kaikki taustaltaan biologeja. Lastenkirjailija Reetta Niemelä on harrastanut mehiläishoitoa yli kymmenen vuoden ajan ja kirjoittanut monia lasten tietokirjoja. Mia Rönkä on tiedetoimittaja, runoilija ja tutkija. Hän kuuluu mm. huippusuositun Turun seudun luontoretkioppaan tekijätiimiin. Sanna Pelliccioni on tehnyt lukemattomia kuvituksia eri kustantajille ja erityisen tunnettu hän on viehättävästä ja lapsen arkea ylistävästä Onni-poika -kirjasarjastaan. Pelliccioni on myös kustantaja ja designyrittäjä.

Huoli mehiläisten tulevaisuudesta on maailmanlaajuinen. 20.5. vietämme siksi ensimmäistä Maailman Mehiläispäivää. Sammakon YouTube-kanavalla julkaistaan silloin suloinen Pörriäisagentit-kirjatraileri. Pelastetaan pörriäiset!

Luokitus L85.2 • ISBN 978-952-483-313-4 • sidottu 

200 x 290 mm • 48 sivua • Ulkoasu: Sanna Pelliccioni • 20,00 € 

Lisätiedot: helena.kulmala@sammakko.com • riikka.majanen@sammakko.com (kuvapyynnöt) 

Kirjan tekijöiden yhteystiedot:

Reetta Niemelä: niemelareetta@gmail.com

Sanna Pelliccioni: sanna.pelliccioni@hotmail.com

Mia Rönkä: miaron@utu.fi

Suomalainen Maston on kehittänyt ruoste-efekti spraymaalin, jonka pinta näyttää aidosti ruostuneelta. Pinta on maanläheisen ruosteenpunainen ja sen tekstuuri on karkea. Lisäefektiä antavat pienet metallihiukkaset, jotka kimmeltävät kuten aidossa ruostepinnassa.

Puutarhuri ja maisemasuunnittelija Sirpa Lehtinen on käyttänyt Maston Rust Effect -spraymaalia esimerkiksi puutarhan pergolaan. ”Oikein hyvä tuote, väri sointui juuri sopivasti ruosteiseen ympäristöön. Kunhan se vielä siitä likaantuu ja kuluu, niin oikein hyvä!  Maali levittäytyi ihanan tasaisesti ja kuivui nopeasti eli työskentely oli nopsaa. Seuraavaksi aion maalata ruosteisia palloja”

Valumaton ja täyteläinen Maston Rust Effect spraymaali tarttuu lähes kaikkiin materiaaleihin. Maalilla voi käsitellä myös kohteita, joihin ruostetta ei normaalisti synny. Metallipintojen lisäksi maali soveltuu niin puu-, kivi-, pahvi-, lasi- kuin muoviesineille. Maali ei murru iskuista ja säilyttää sävynsä auringossa. Se muodostaa vahvan, sään ja kosteuden vaihteluja kestävän pinnan.

Maston Rust Effect spraymaalin pinta kovettuu tavallisen maalin kovuuteen eikä siitä irtoa epäpuhtauksia, kuten tavallisesta ruosteesta (rautaoksidi).  Siksi maalilla voi käsitellä myös kohteita, jotka ovat kosketuksissa ihon tai vaatteiden kanssa.

Maston Rust Effect -spraymaalilla kodin, parvekkeen ja pihan ajan patinaa kaipaavat esineet saavat tuoreen ilmeen nopeasti. Helppokäyttöinen ja hyvin peittävä spraymaali tuottaa ammattimaisen lopputuloksen jopa kaikkein kokemattomimman harrastajan käsissä.  Se on aina päälle maalattavissa, ja se soveltuu sekä sisä- että ulkokäyttöön.

Maston Rust Effect –spraymaalin pakkauskoko on 400 ml ja suositushinta 13,00 €. Tuote tulee markkinoille touko-kesäkuussa.

Lisätietoja:

Myyntipäällikkö Jyri Arponen | 0400 620 447 | jyri.arponen@maston.fi

Maston Oy

www.maston.fi | 

Ruohonleikkaus on puuhaa, joka jakaa mielipiteitä. Joillekin se on yksi kesään olennaisesti kuuluva leppoisa ulkopuuhailuhetki, toisille mukava ja hyödyllinen hyötyliikuntamuoto. Viherpeukaloiden ja puutarhaharrastajien näkökulmasta se on paitsi tarpeellinen nurmikon hyvinvoinnille niin myös visuaalisen aspektin takia oleellinen tehtävä. Toki on myös heitä, joiden mielestä ruohonleikkaus on yksinkertaisesti vain tylsä ja aikaavievä askare.

Siihen, millaista ruohonleikkaus on ja miten paljon siihen haluaa uhrata aikaa ja vaivaa, vaikuttaa paljon itse väline, jolla puuhaan ryhtyy. Ruohonleikkaus, jos mikä, on välineurheilua. Välineiden kirjo on nykyisin niin laaja, että asiaan perehtymätöntä valikoiman ja valmistajien runsaus jo melkein hirvittää. Ruohonleikkureita löytyy niin käsikäyttöisinä, akulla tai sähköllä toimivina kuin moottorikäyttöisinäkin. Leikkuri voi olla työnnettävä tai vetävä, se voi olla keräävä, silppuava, päältä ajettava – ja myös ohjelmoituna itsekseen homman hoitava robottileikkuri.

Ruohonleikkuria valittaessa kannattaakin lähteä liikkeelle miettimällä omaa tarvetta, ja nurmikenttänsä kokoa. Kaupunkialueella tontit ovat usein pieniä, jolloin päältäajettava ruohonleikkuri on todennäköisesti vähän suurehko, kömpelö ja kallis väline tarpeeseen nähden. Sopiva valinta löytynee pienempien työnnettävien tai vetävien mallien joukosta. Jos ruohokenttä puolestaan on hyvin laaja ja kohtuullisen tasainen, niin päältäajettava malli alkaa olla jo varsin houkutteleva vaihtoehto – ellei sitten halua hyödyntää ruohonleikkaustapahtumaa kunnonkohotusmielessä. Mikäli suuren tasaisen nurmikentän leikkauksessa haluaa päästä tätäkin vähemmällä lihasvoimalla, on robottiruohonleikkuri varteenotettava vaihtoehto.

Valinta vetävän ruohonleikkurin ja työnnettävän välillä täytyy tehdä myös oman tarpeensa mukaisesti. Vetävä leikkuri keventää leikkurin työntämistä, mutta joidenkin leikkurien veto voi olla aika pieni, jolloin ruohon leikkaaminen voi olla hitaampaa, kuin perinteisempää työnnettävää leikkuria käytettäessä – ellei konetta väkisin työnnä aktiivisesti eteenpäin. Myös valinta keräävän, sivulle puhaltavan tai silppuavan leikkurin välillä on tehtävä niin ikään oman tilanteensa perusteella. Keräävä leikkuri on kätevä, jos on paikka, esimerkiksi komposti, johon ruohosilppu voidaan tyhjentää. Nurmikon maaperä voi toisaalta olla sellainen, että se hyötyy siitä, jos ruoho silputaan ja jätetään nurmikkoa lannoittamaan.

Biltemasta löytyy laaja valikoima ruohonleikkureita moneen käyttötarpeeseen. Leikkureiden lisäksi löytyy sopivia oheistuotteita, kuten Lehtienkerääjäsarja ja Suojakatos robottiruohonleikkurille. Ruohonleikkurivalikoimaan voi tutustua osoitteessa:
http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Puutarha/Koneet/Ruohonleikkuri/

Tuotetiedot:
Robottiruohonleikkuri LM241: Sadetunnistimella ja ohjelmoitavalla leikkuukaaviolla varustettu hiljainen robottiruohonleikkuri, jolla voidaan leikata jopa neljä vyöhykettä. Varustettu litiumakulla ja pikalaturilla. Suurin nopeus: 1,1 km/h. Leikkuuleveys: 24 cm. Leikkuukorkeus: 35–70 mm. Paino: 9,8 kg. 17-584 819 €

Päältäajettava ruohonleikkuri: Suureen puutarhaan 61 cm leikkuuleveyden ansiosta. Sähköstartti, akkulaturi ja käynnistysakku, lisäksi vetokäynnistin. 150 litran kerääjä tyhjennetään mukavasti ajoistuimelta. Leikkuulaitteiston letkuliitännän ansiosta puhdistus on helppoa. Moottoriteho: 6,5 hv/4,8 kW. Manuaalinen vaihteisto, 4+1 vaihdetta. HUOM! Toimitetaan ilman moottoriöljyä: SAE 30. 17-573 899 €.

Ruohonleikkuri LM 50HP: Kevyt työntää. Säädettävä leikkuukorkeus: 5 tasoa, 30–75 mm. Suurin teho: 1,8 kW/2,4 hv. ¬Paino: 25 kg. 17-413 139 €.

Ruohonleikkuri LM 502SP: Itsevetävä. Kerää ruohon tai hienontaa sen, jotta se hajoaa nopeasti. Säädettävä leikkuukorkeus: 7 tasoa, 25–75 mm. Helppo ohjata suurien takapyörien ansiosta. Helppo puhdistaa letkuliitännän ansiosta. Suurin teho: 2,6 kW/3,5 hv. Paino: 39 kg. 17-496 249 €.

Akkukäyttöinen ruohonleikkuri BLM 37: Pienille ja keskisuurille säännöllisesti leikattaville nurmikoille. Suositeltu leikkausala: < 300 m². Mukana 40 litran kerääjä. Li-Ion 36 V / 2,6 A -akku. Leikkuuleveys: 37 cm. Leikkuukorkeus: 25 –75 mm. Paino 14 kg. 17-427 169 €.

Lehtienkerääjäsarja (Lisävaruste ruohonleikkuriin): Innovatiivinen, patentoitu lisävaruste, jonka avulla pudonneet lehdet on helppo silputa ja kerätä ruohonleikkurilla. Tarrakiinnityksen ansiosta laitteen asentaminen ja käyttäminen on yksinkertaista. Soveltuu moottoriruohonleikkureihin, joissa on teräksinen leikkuukotelo/kerääjä ja joiden leikkuuleveys on 40–55 cm. 17-570 21,90 €.

Suojakatos robottiruohonleikkurille: Sateelta ja UV- säteilyltä suojaava katos robottiruohonleikkurille. Taivutettua läpinäkyvää pleksilasia. Muovikannakkeet. Runko mustaksi maalattua terästä. Yleismalli: Sopii useimmille robottiruoholeikkureille (korkeus maks. 38 cm). Mitat (runkoasennuksessa) Pituus: 100 cm. Leveys: 80 cm. Korkeus: 48,3 cm. Vapaa korkeus, etureuna: 38 cm. 86-5582 69 €

Lisätietoja:
Biltema Asiakaspalvelu
asiakaspalvelu@biltema.fi
Puh. 09 427 05 830
www.biltema.fi

EU:n jäsenvaltiot ovat keskustelleet tänään kasvinsuojeluaine glyfosaatin hyväksymisen jatkosta rikkakasvien torjunnassa. Keskustelua käytiin kasvinsuojeluaineasioita käsittelevässä pysyvässä komiteassa, joka päättää tehoaineiden hyväksymisestä EU:ssa. Kokouksessa käydyissä keskusteluissa Euroopan komission ehdotus ei saanut taakseen jäsenvaltioiden määräenemmistöä. Komissio jatkaa selvittelyjä, miten asian kanssa edetään.

Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa on tällä hetkellä EU:ssa sallittu kesäkuun 2016 loppuun. 

Suomea kasvinsuojeluaineasioita käsittelevässä pysyvässä komiteassa edustaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).

Lisätietoja:

ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila, p. 029 5052 036

sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@tukes.fi 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa kesän piharemontoijia välttämään kyllästetyn puun turhaa käyttöä. Kyllästetty puu on tarpeen, jos puulta vaaditaan erityisen pitkäaikaista kestävyyttä. Esimerkiksi maahan upotetut aidantolpat ja vedessä olevat, laiturin kantavat rakenteet on syytä tehdä A-luokan kyllästetystä puusta. Sen sijaan aitojen ja rakennusten ulkoseinien tekoa kyllästetystä puusta ei suositella.

Kyllästetystä puusta liukenee ajan myötä niitä kemikaaleja, joiden tarkoitus on estää lahoamista. Väärissä kohteissa käytettyinä nämä aineet ovat haitallisia sekä ihmisen että ympäristön hyvinvoinnille.

Rakennusmateriaaliksi myytävä kyllästetty puu on yleensä Pohjoismaisen puunsuojaneuvoston määrittelemää A- tai AB-luokkaa. A-luokan puutavara sisältää enemmän lahoamista estäviä tehoaineita kuin AB-luokan kyllästetty puu.

Verkkosivumme kuvista näkee, mihin pihalla voi käyttää kyllästettyä puuta tai mihin se ei sovi.

Tuunaajien tulee tiedostaa myös kemikaaliriskit

Vanhojen tuotteiden kierrättäminen uusiokäyttöön on lähtökohtaisesti ympäristön kannalta hieno asia. Kesänikkaroijien kannattaa tuunailuja suunnitellessaan kuitenkin ottaa myös ihmisten kemikaalialtistumisen näkökulma huomioon.

– Jos ei ole varma tuotteen puuaineksen mahdollisesta kemikaalikäsittelystä (kyllästetty puu), hyvä nyrkkisääntö on, että alun perin ulkokäyttöön tarkoitettu puutavara kannattaa pitääkin ulkokäytössä. Sisätiloihin tarkoitettuja materiaaleja voi käyttää huolettomammin myös sisustuksessa, ylitarkastaja Kaarina Repo sanoo.

Muista nämä, kun kierrätät puumateriaaleja:

• Vanhoista sähköpylväistä on rakennettu mm. saunoja ja pihan pengerryksiä. Ennen sähköpylväiden kyllästämisessä käytettiin arseenia ja kreosoottia (kivihiilitervaa) käytetään edelleen. Molemmilla kemikaaleilla on todettu haittavaikutuksia ihmisen terveydelle. Näiden haitallisten kyllästeaineiden takia vanhoja sähköpylväitä tai ratapölkkyjä ei saa käyttää rakentamiseen tai tuoda kotipihalle minkäänlaiseen uusiokäyttöön. http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-kayttokohteittain/Kyllastetty-puu/Sahkopylvaiden-uudelleenkaytto-vain-ammattimaisesti/ )
• Vanhat johtokelat ja kuormalavat ovat nykyään suosittuja sisustuselementtejä. Koska kyseiset tuotteet on suunniteltu kestämään työmailla ankarissakin olosuhteissa, on kuormalavoissa ja johtokeloissa saatettu käyttää lahoamisenestoaineita. Tarkkaa tietoa mahdollisesti käytetyistä aineista ei ole. Niinpä Tukes ei suosittele tuomaan kyseisiä esineitä sellaisenaan huonekaluiksi sisäkäyttöön. Jos kuormalavoja tai keloja halutaan sisustuksessa käyttää, kannattaa ne aina pinnoittaa maalaamalla tai lakkaamalla. Näin mahdolliset haitalliset aineet eivät käytössä tule kosketuksiin ihon kanssa.
• Kyllästetystä puusta on nikkaroitu kaivon kansia. Kyllästeiden terveydelle haitalliset kyllästeaineet liukenevat sateen mukana puusta vähitellen kaivon veteen, joten tällainen käyttö ei ole suositeltavaa.
• Saunan polttopuuksi tai grillauskäyttöön rakentamisesta ylijäänyt kestopuumateriaali ei kelpaa, sillä savu sisältää terveydelle haitallisia aineita.
• Lasten leikkikaluiksi ylijäämäpalat eivät terveysriskiensä takia myöskään sovi.
• Jätepuu tulee hävittää paikkakuntakohtaisten, vaaralliselle jätteelle annettujen jätteenkäsittelyohjeiden mukaisesti.

Tukes panostaa tänä ja ensi vuonna erilaisessa rakentamisessa käytettävien kemikaalien riskeistä viestimiseen ja tarjoaa tietopaketteja niin ammattirakentajille kuin kotiaan remontoiville kuluttajille.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Kaarina Repo, p. 029 5052 001

ylitarkastaja Tapio Korkolainen, p. 029 5052 114

sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@tukes.fi

Vinkkilista kesäterassin tekijälle

Tiedotteen liitteenä ohjekuvia kyllästetyn puun turvalliseen käyttöön

Kanta-Hämeen Menneisyyden Etsijät tekivät helatorstaina merkittävän rahalöydön metallinilmaisimilla Hämeenkoskella sijaitsevalla pellolla. Museoviraston koekaivausryhmä teki tämän jälkeen kenttätutkimuksia yhdessä löytäjien kanssa. Paikalta löydettiin kaikkiaan 301 noin tuhat vuotta vanhaa hopearahaa. Rahalöytö tulee yleisön nähtäväksi Kansallismuseon keskihalliin 21.5.–4.9.2016.

Viikinkiaikainen rahalöytö on viime vuosikymmenten suurin. Suurin osa rahoista on tyypillisiä 1000-luvun alun saksalaisia ja anglosaksisia kolikoita, mutta joukossa on myös ainakin yksi bysanttilainen raha ja sellaisen jäljitelmä. Kyseessä on todennäköisesti rahakätkö, jota suojannut säilytyspussi tai -astia on sittemmin maatunut tai hajonnut. Löydetyt rahat ovat poikkeuksellisen hyväkuntoisia ja niitä tutkitaan tarkemmin Museovirastossa.

-        Raha oli 1000-luvulla vaihtoväline, eikä raha sanan nykyisessä merkityksessä. Rahan arvo perustui hopeaan, jonka arvo puolestaan vaihteli hopean saatavuuden mukaan. Hämeenkoskelta löydetty rahakätkö voi olla esimerkiksi kauppiaan tai varakkaamman suvun omaisuutta. Osaamme kertoa rahoista tarkempia tietoja tutkimusten jälkeen syksymmällä, amanuenssi Frida Ehrnsten sanoo.

Rahalöytö tulee yleisön nähtäväksi Kansallismuseon keskihalliin 21.5.–4.9.2016. Tämän jälkeen hopearahat tulevat näytille Hämeen linnaan.

Lisätietoja kenttätutkimuksista antaa Museoviraston koekaivausryhmän tutkija Simo Vanhatalo, puh. 0295 33 6203, simo.vanhatalo@museovirasto.fi.

Kuvapankki: http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/tiedotusvalineille?Article=6184

Pohjoisten alueiden kasvillisuus kohtaa lukuisia samanaikaisia muutospaineita. Muutospaineita luovat muun muassa ravinteiden lisääntyminen lannoituksen, laskeuman tai ilmaston muutoksen seurauksena, sekä eri alkuperää olevat kasvillisuuteen ja maaperään kohdistuvat häiriöt.

Väitöstutkimus osoittaa, että typen lisääntyminen ja häiriöt nostavat heinien osuutta aluskasvillisuudessa. Lisäksi typen lisääntyminen edistää heinien palautumista häiriön jälkeen. Nopeakasvuisten heinien yleistyminen vähentää muiden kasviryhmien, kuten lehtensä pudottavien ja ikivihreiden varpujen osuutta kasvillisuudessa. Siemenellinen lisääntyminen ei kompensoi ikivihreille varvuille häiriöistä aiheutuvaa haittaa, joten ikivihreät varvut ovat erityisen herkkiä häiriöille. Tutkimuksessa myös ilmeni, että kasvillisuudessa tapahtuneet muutokset ovat voimakkaampia subarktisessa ekosysteemissä kuin boreaalisella havumetsävyöhykkeellä, mikä korostaa pohjoisimpien alueiden kasvillisuuden herkkyyttä usealle samanaikaiselle ympäristön muutokselle.

Kasvien ja maaperän mikrobien välillä on kiinteä vuorovaikutussuhde. Tässä tutkimuksessa maaperän mikrobit olivat kasvillisuutta vastustuskykyisempiä typen lisääntymiselle ja häiriöille, eivätkä muutokset mikrobien biomassassa vaikuttaneet kasvillisuuden kykyyn palautua häiriön jälkeen.

- - -

Filosofian maisteri Outi Manninen väittelee Oulun yliopistossa 27.5.2016. Kasviekologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on The resilience of understorey vegetation and soil to increasing nitrogen and disturbances in boreal forests and the subarctic ecosystem (Aluskasvillisuuden ja maaperän palautuvuus typen lisääntymisen ja häiriön jälkeen boreaalisessa havumetsässä ja subarktisessa ekosysteemissä). Vastaväittäjänä toimii professori Annika Nordin (Faculty of Forest Sciences SLU, Ruotsi) ja kustoksena professori Anne Tolvanen (Luonnonvarakeskus). Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla OP-salissa (L10) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Outi Manninen

Tiedekunta ja laitos:
Luonnontieteellinen tiedekunta, biologia
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
Outi.Manninen@student.oulu.fi

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1173-2

Kanta-Hämeen Menneisyyden Etsijät tekivät helatorstaina merkittävän rahalöydön metallinilmaisimilla Hämeenkoskella sijaitsevalla pellolla. Museoviraston koekaivausryhmä teki tämän jälkeen kenttätutkimuksia yhdessä löytäjien kanssa. Paikalta löydettiin kaikkiaan 301 noin tuhat vuotta vanhaa hopearahaa. Rahalöytö tulee yleisön nähtäväksi Kansallismuseon keskihalliin 21.5.–4.9.2016.

Viikinkiaikainen rahalöytö on viime vuosikymmenten suurin. Suurin osa rahoista on tyypillisiä 1000-luvun alun saksalaisia ja anglosaksisia kolikoita, mutta joukossa on myös ainakin yksi bysanttilainen raha ja sellaisen jäljitelmä. Kyseessä on todennäköisesti rahakätkö, jota suojannut säilytyspussi tai -astia on sittemmin maatunut tai hajonnut. Löydetyt rahat ovat poikkeuksellisen hyväkuntoisia ja niitä tutkitaan tarkemmin Museovirastossa.

-        Raha oli 1000-luvulla vaihtoväline, eikä raha sanan nykyisessä merkityksessä. Rahan arvo perustui hopeaan, jonka arvo puolestaan vaihteli hopean saatavuuden mukaan. Hämeenkoskelta löydetty rahakätkö voi olla esimerkiksi kauppiaan tai varakkaamman suvun omaisuutta. Osaamme kertoa rahoista tarkempia tietoja tutkimusten jälkeen syksymmällä, amanuenssi Frida Ehrnsten sanoo.

Rahalöytö tulee yleisön nähtäväksi Kansallismuseon keskihalliin 21.5.–4.9.2016. Tämän jälkeen hopearahat tulevat näytille Hämeen linnaan.

Lisätietoja kenttätutkimuksista antaa Museoviraston koekaivausryhmän tutkija Simo Vanhatalo, puh. 0295 33 6203, simo.vanhatalo@museovirasto.fi.

Kuvapankki: http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/tiedotusvalineille?Article=6184

Suomen suurimpiin rakennusalan tapahtumiin lukeutuva Raksa laajenee ensi keväänä kattavalla pihasuunnittelun ja -rakentamisen teemalla. Messujen yhteyteen toteutettava erikoisalue palvelee sekä koti- että mökkipihojen rakentajia ja uudistajia. Piharakentamiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kysynnässä on Raksa-messuilla ollut viime vuosina vahvaa kasvua, ja tuleva teema rakennetaan vastaamaan yleisön toiveita. Tapahtuman ajankohta maaliskuussa on optimaalinen pihan suunnitteluun ja hankintoihin hyvissä ajoin ennen kesäkauden alkua.

Raksa-messujen pääteemoina ovat perinteisesti rakentaminen, remontointi, saneeraus ja sisustaminen. Tapahtuma järjestetään Lahden Messukeskuksessa 17.-19. maaliskuuta 2017.

Perinteiset Pihapiiri –puutarhamessut toteutetaan seuraavan kerran keväällä 2018.

Lisätietoja:

Lahden Messut Oy, Projektipäällikkö Anne Koskinen, p. 040 581 0722
anne.koskinen@lahdenmessut.fi

Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Helminen, p. 0400 617 640
minna.helminen@lahdenmessut.fi

www.raksamessut.fi

                                                    KUTSU lehdistön ja muun median edustajilla

                                                                                       24.5.2016

Tervetuloa Viherfoorumiin!

Viherympäristöliitto ja Puutarhaliitto kutsuvat teidät torstaina 26. 5. 2016 klo 9 – 10 Viherfoorumiin Pikkuparlamentin edustan puistoon (Arkadiankatu 3, Helsinki).

Viherfoorumi on Valtakunnallisen Vihervuoden päättäjille suunnattu tapahtuma, jonka yhteistyökumppanina on Helsingin kaupunki. Ohjelmassa on kaupunkipuutarhan perustaminen Pikkuparlamentin puistikkoon sekä tietoiskuja ja työnäytöksiä Helsingin kaupungin vihertoimen puolesta.

Tapahtumassa julkistetaan Vihervuoden manifesti ”Hyvä ympäristö kasvaa oikeilla päätöksillä”. Tilaisuudessa voi lisäksi kysyä kaupungin vihersuunnittelija Kirsti Oksaselta tietoja kaupungin istutuksista ja saada vinkkejä kesäkukkien hoidosta. Jaossa on myös Töölönlahden kukkaistutuskarttoja.

Hyvän ympäristön manifesti julkaistaan myös lehdistötiedotteena torstaina 26.5. 2016 klo 10.00

Ystävällisin terveisin

Timo Taulavuori                                         Seppo Närhi

Puutarhaliitto ry                                           Viherympäristöliitto ry

timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi                seppo.narhi@vyl.fi  

p. 040-7453005                                          p. 0400-419085

Viherala työllistää kesäaikaan yli 27 000 henkilöä. Ympäri vuoden alalla on töissä vajaat 9 000 henkilöä, joten työpaikkojen määrä kolminkertaistuu kesällä. Viheralalle on syntynyt viime vuosina paljon uusia yrityksiä. Näistä merkittävä osa on mikroyrityksiä, jotka työllistävät pääasiassa yrityksen omistajat ja kesäkaudella muutaman henkilön. Pääosa uusista yrityksistä on tullut piha- ja maisemasuunnitteluun ja viher- ja ympäristörakentamiseen.

Viherympäristöliitto ry:n teettämän tilastoselvityksen mukaan päätoimisesti piha- ja maisemasuunnittelua harjoittavia yrityksiä on noin 250, viheralan rakentamista ja hoitoa harjoittavia päätoimisia yrityksiä on noin 500. Taimitarhayrittäjiä on noin 100, golfseuroja 130 ja viheralan monialayrittäjiä noin 240. Puutarhakauppiaita on noin 90, joukossa muutamalla on myymäläketju.

Viheralan arvo lähes 2 miljardia

Selvityksen mukaan viheralan työllistää ympäri vuoden 8 600 henkilöä ja tämän lisäksi kesäaikaan yli 19 000 henkilöä. Yritysten osuus viheralan työpaikkojen tarjoajina on kasvussa, kokonaistyövoimasta yli puolet, noin 56 prosenttia on yrityksissä. Julkisella puolella, kuntien, seurakuntien ja valtion palveluksessa, olevien henkilöiden määrä vähenee suhteessa kokonaistyöpaikkojen määrään.

Viheralan kokonaisarvo on selvityksen perusteella noin 2 miljardia euroa. Viheralan rakennuskustannusten arvo on reilut 1,1 miljardia ja viheralan ylläpitokustannusten arvo reilut 800 miljoonaa euroa.

Viheralan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,2 miljardia euroa. Kunnissa yleistyvien tuottajaorganisaatioiden liikevaihto on noin 120 miljoonaa euroa. Kuntien viheralueiden rakentamisen ja hoidon nettokäyttökustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa. Näissä luvuissa ei ole mukana puutarhaharrastukseen käytettävä vuotuinen ostosten määrä, mikä on reilut 600 miljoonaa euroa.

Viherympäristöliitto ry:n teettämä tilastoselvitys 2015-2016 pohjautuu löydettyihin tilastotietoihin, niitä täydentäviin nettikyselyihin sekä muutamien toimialojen osalta arvioihin.

Lisätiedot: pääsihteeri Seppo Närhi, Viherympäristöliitto ry, 0400 419085, seppo.narhi@vyl.fi

Lähde: Viheralan tunnusluvut 2014 – 2015, Selvitysraportti. Viherympäristöliitto ry 2016.

Koonnut Hanna Tajakka, Konsulttipalvelu Viher-Arkki

Ideat pihaan ja puutarhaan -kilpailun vastauksista 80 prosenttia on tullut naisilta. Suomalainen spraymaalien markkinajohtaja Maston yllättyi kesäkampanjan vauhdikkaasta alusta.

”Huhtikuun puolivälissä alkanut Ideat pihaan ja puutarhaan -kilpailuun on parin ensimmäisen viikon aikana osallistunut reilut 1 600 tuunaajaa. Iloiseksi yllätykseksemme valtaosa on naisia”, kertoo Maston Oy:n markkinointipäällikkö Jonna Modev.

Modev näkee sukupuolijakauman taustalla naisten kasvavan mielenkiinnon spraymaalaamista kohtaan.

Kun Maston jokin aika sitten tutki erilaisten esineiden kunnostusta harrastavien suomalaisten tottumuksia, spraymaalaaminen oli tutumpaa miehille kuin naisille.

”Ryhdyimme suuntaamaan viestintäämme naisille, ja tulokset alkavat jo näkyä. Spraymaali on paras vaihtoehto tyypillisiin naisten tuunailukohteisiin – esimerkiksi huonekaluihin ja kodin pienesineisiin”, Modev toteaa.

”Spraymaalimme soveltuvat kaikille materiaaleille muovista keramiikkaan ja kivestä teräkseen. Jälki on tasaista ja valumatonta, ja mikä parasta – työskentely on erittäin vaivatonta, kun maalaaminen ei edellytä siveltimiä tai astioita, joita pitäisi jälkeenpäin puhdistaa.”

Yhtenä hauskimmista Ideat pihaan ja puutarhaan -kilpailuvastauksista Modev mainitsee koristemajakan, jonka spraymaalilla valkoiseksi viimeistelty pinta kätkee alleen viisi päällekkäistä kukkapurkkia.

”Yhtä kekseliäitä ideoita toteutetaan varmasti pitkin kesää mökeillä ja kodeissa eri puolilla Suomea. Ideat pihaan ja puutarhaan -kilpailu jatkuu elokuun loppuun asti, joten mukaan ehtii hyvin”, Modev kannustaa.

Kesäkampanjassa Maston arpoo tuotepaketteja joka viikko sekä tuhannen euron pääpalkinnon elokuun lopulla. Ideat pihaan ja puutarhaan -kilpailu jatkuu koko kesän ja löytyy osoitteesta www.maston.fi/fi/pihajapuutarha.

Lisätietoja:

Markkinointipäällikkö Jonna Modev | 040 510 5099 | jonna.modev@maston.fi

Maston Oy

www.maston.fi

Pihan ja puutarhan tuunaus: https://www.youtube.com/watch?v=cjSQhAtj3Tg

Keittiön uudistus: https://youtu.be/OdLGSfOWDa4

Työtehoseuran, HSY:n ja Aalto-yliopiston Urbaani puuvaja -hankkeessa on selvitetty asukkaiden mielipiteitä polttopuiden säilytyksestä. Puun säilyttämisessä on pääkaupunkiseudulla vielä parannettavaa, erityisesti ilmanvaihdon ja helppokäyttöisyyden osalta. Uusia ideoita puunsäilytykseen etsitään nyt opiskelijoille suunnatussa suunnittelukilpailussa.

HSY:n tietojen mukaan vain kolmasosassa pientaloista on puuvaja ja moni säilyttää polttopuunsa pressun tai räystäiden alla, pinoissa tai liian umpinaisissa vajoissa. ”Urbaani puuvaja -hankkeessa toteutetun kyselyn mukaan asukkaat toivovat kaupunkiympäristöön sopivaa, visuaalisesti miellyttävää ja helppokäyttöistä puuvarastoa, jossa ilmanvaihto toimii, puut kuivuvat ja säilyvät kuivina. Tällä hetkellä monet olemassa olevat puuvajat ovat sellaisia, joissa puut eivät pääse kuivumaan ja siksikin asukkaat polttavat liian kosteaa puuta”, kertoo arkkitehti ja hankkeen projektipäällikkö Minna Kuusela Työtehoseurasta.

Kostean puun poltto heikentää ilmanlaatua eikä ole energiatehokasta. Ilmanvaihdon lisäksi haasteena on eri-ikäisten eli eri kuivuusasteisten puiden säilytys: helposti käytetään puupinon päällä olevaa tuoretta puuta tai etsittäessä kuivaa puuta pinon alaosasta, joudutaan siirtämään ja pinoamaan samoja puita aina uudestaan. Tähän olisi ratkaisuna se, että puuvajassa olisi esimerkiksi eri osat tuoreemmalle ja kuivemmalle puulle.

”Asukkaat toivovat, että puuvaja voisi olla myös monitoimivarasto, jossa voi säilyttää puiden lisäksi vaikkapa työvälineitä. Vaja voisi olla myös moduulimainen ja laajennettava säilytystarpeen mukaan”, Kuusela sanoo.

Pienillä kaupunkitonteilla riittäisi kyselyn mukaan puiden säilytykseen pienikin, viiden neliömetrin kokoinen toimiva varasto, sillä suurin osa vastaajista käytti polttopuuta alle viisi irtokuutiometriä vuodessa. Puuvaraston voisi hankkia useampi kaupunkilainen, jos tarjolla olisi itse rakennettavia, edullisia ja monikäyttöisiä ratkaisuja, jotka voisi rakentaa myös tontin rajalle tontin tilaa säästäen. Urbaani puuvaja -hankkeessa on pohdittu yhtenä mahdollisuutena, että kehitettäisiin leasing-puuvaja. Asukaskyselyyn vastanneet suhtautuivat tähän ajatukseen melko myönteisesti.  

Uusia ideoita puunsäilytykseen suunnittelukilpailun avulla

Puunsäilyttämiseen pienillä kaupunkitonteilla etsitään ratkaisuja Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelukilpailulla. Kilpailussa kiinnitetään huomiota erityisesti puiden kuivumiseen, puuvajan käytön helppouteen, paloturvallisuuteen ja pääkaupunkiseudun kuntien rakennusjärjestysten vaatimusten noudattamiseen. Suunnittelukilpailu kestää 8. kesäkuuta saakka ja voittaja julkistetaan 13. kesäkuuta 2016.

”Odotamme suunnittelukilpailusta oivaltavia ja uusia näkökulmia pienten kaupunkitonttien puuvarastointiin. Toivottavasti löydämme sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti parhaat mahdolliset ratkaisut”, tutkimuspäällikkö Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta kertoo.

Parhaista ehdotuksista kehitetään yritysten kanssa urbaaneja puuvajoja. Tavoitteena on tuotteistaa Urbaani puuvaja kevääksi 2017. Minna Kuusela kuuluttaakin: ”Nyt etsimme yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään puunsäilytystä suunnittelukilpailun ehdotusten pohjalta.”

Millainen olisi hyvä puuvaja? -kysely toteutettiin syksyllä 2015 kaikille avoimena verkkokyselynä. Kysely ja suunnittelukilpailu ovat osa Urbaani puuvaja -hanketta, jossa kehitetään uudenlaisia polttopuun kuivumista edistäviä polttopuun varastointi- ja palveluratkaisuja kaupunkien pientaloalueille. Hankkeen toteuttavat TTS Työtehoseura, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Aalto-yliopisto.

Lisätietoa:
Minna Kuusela, tutkimuspäällikkö, Työtehoseura, puh. 044 7143 695, minna.kuusela@tts.fi
Matti Kuittinen, tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto, puh, 050 594 7990, matti.kuittinen@aalto.fi

Kooste kyselyn tuloksista ja tietoa hyvistä puunsäilytysratkaisuista: https://www.hsy.fi/urbaanipuuvaja/urbaanipuuvaja/sailyta-fiksusti/Sivut/Asiallinen-varastointi.aspx

Aika: tiistaina 31.5. klo 15:30

Paikka: Block by Dylan, Eteläranta 18, 00130 Helsinki

Kotia sisustetaan ja siivotaan, kotona harrastetaan ja hengaillaan, kotona rentoudutaan ja ruokaillaan. Kotona viihdytään ja voimaannutaan. Kotona puhdistaudutaan ja pehmoillaan. Monen jäsenyrityksemme tuotteet tai palvelut liittyvät kotiin.

KOTI on Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritysten kanssa toteutettava yhteistyökokonaisuus, jossa näkyvänä ilmentymänä syyskuussa Habitare-messuille pystytettävä 360m2 koti.

KOTI on suomalaista osaamista lattiasta kattoon: Design from Finland
-merkinhaltijoiden sekä Avainlippu -merkinhaltijoiden tuotteilla rakennettuna. Näytämme mitä kaikkea osaamista Suomesta löytyy – suomalaisesta osaamisesta syntyy helposti kokonainen koti.

Tilaisuuden alussa avaamme mistä KOTI-kokonaisuudesta on kyse ja kohteemme suunnittelija Piia Kalliomäki esittelee Habitareen rakennettavaa Kotiamme. Sinulla on myös mahdollisuus haastatella mukanaolevia kumppaneitamme.

Olet lämpimästi tervetullut KOTI-projektimme harjannostajaisiin!

Ilmoittaudu mukaan tästä»

Terveisin,

Suomalaisen Työn Liitto
ja KOTI-projektin kumppanit

Apollo Kaihdin ja Markiisi Oy, Erikoispuu Parkkinen, Familon, Festivo (Suomen Kotikylmiö), Geberit Oy/IDO, Genelec, Gymicom, Hella Lightning, Kuovi Oy, Lammin Ikkunat ja Ovet, Lunawood Oy, Lundia Oy, Mirror Line, Muko Oy/VETO, Olotar (Hirsiveisto Laasonen), Oras, Pukkila, Puulon, REJ Design, SANKA, Savon lasituote/Lucia Lasipaviljonki, Takkacenter/TC-Tulisijat, Temal, TIMBERWISE, TJT kaluste, Tolotech Oy, TOPI keittiöt, Useful Stuff /Drop, Uulatuote Oy, Vallila Oy, Wilma-kaluste

Ruduksen maisematuotteet ovat esillä Espoon Marketanpuistossa Ideapihat-osastolla. Se on Ruduksen, Kekkilän, Puutarha Tahvosten, Tikkurilan ja Kotipuutarha -lehden yhteinen osasto ja sijaitsee puiston paikassa i16/i24.

Osastolla voi tutustuma muun muassa Ruduksen uutuustuotteisiin Antikkoon, Onnikiveen, Laineriin ja Torinoon.

Tulevana viikonloppuna Marketanpuistossa on mielenkiintoisia tapahtumia. Perjantaina 27.5. avataan uusi hulevesikeskus. Lauantaina puutarhamarkkinoilla paikalla on paljon markkinamyyjiä sekä erilaista neuvontaa saatavilla.

Ruduksen edustajat ovat osastollaan tapahtumien ajan. Kesällä osastolla vuorottelee kaksi puutarha-alan opiskelijaa. Heiltä voi kysyä vinkkejä pihakiveysten ja myös kasvillisuuden ja katteiden suunnitteluun.

Marketanpuisto on Suomen suurin piha- ja puistorakentamisen näyttelyalue. Lähes seitsemän hehtaarin laajuisen puiston näyttelyosastoilla on esillä liki sadan yrityksen tuotteita.

Luonnolliseen ympäristöön sijoitetut malli-istutusryhmät, kiveykset, katteet, valaisimet. aidat, huvimajat ja kasvihuoneet inspiroivat suunnittelemaan ja toteuttamaan myös omaa puutarhaa. Erilaisten rakenneratkaisujen ja mallien näkeminen helpottaa valintoja.

Puisto on avoinna päivittäin ja sitä ylläpitää Marketanpuiston ystävät ry.

Kuvateksti

Yksi Ruduksen uutuuksista on mataliin muuriin ja rajauksiin tarkoitettu suoralinjainen ja monipuolinen Antikko-muurikivi. Siihen ja muihin Ruduksen maisematuotteisiin voi tutustua Marketanpuiston Ideapihat -osastolla.

Lisätietoja:

Rudus Oy Maisematuotteet

Markkinointipäällikkö Pirkko Merisalo

gsm 040 53 42 577

pirkko.merisalo@rudus.fi

Puuliiton maatalousaloille syntyi tiistaina kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos. Tulos koskee maatalouselinkeinojen, puutarha-alan, turkistarhaus-alan ja viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimusta. Sopimus kattaa työajan pidennyksen, joka on toteutettu leikkaamalla työajan lyhennystä 24 tunnilla.

Neuvottelutulos koskee noin 20 000 maatalousalojen työntekijää. Mikäli kilpailukykysopimus syntyy, työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2018.

Puuliiton hallitus päättää kaikkien kilpailukykysopimusten mukaisten neuvottelutulosten hyväksymisestä tai hylkäämisestä 31.5. pidettävässä kokouksessa. Päätöksenteon taustalla ovat viime maaliskuussa päätetyt reunaehdot. Puuliitto irtaantuu sopimuksesta, mikäli Sipilän hallitus ei toteuta toimiaan kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Edellytyksenä on myös se, että Puuliiton kaikkien työehtosopimusten sovellutusneuvotteluissa päästään liittoa tyydyttävään ratkaisuun toukokuun loppuun mennessä.

Lisätietoja:

Varapuheenjohtaja Jyrki Ala-Partanen, puh. 040 587 7563

Työehtosihteeri Jari Sirviö, puh. 0400 361 925

Hyvä ympäristö kasvaa oikeilla päätöksillä

Hyvä ympäristö on tärkeää asumisen, työnteon ja viihtyvyyden kannalta. Hyvin hoidetut viherympäristöt vetävät puoleensa ja saavat ihmiset viihtymään ja voimaan hyvin. Toimiva ympäristö ei ole itsestäänselvyys, vaan se tarvitsee päätöksiä, suunnitelmia, budjetointia, hankintoja, työtä ja toteutusta. Rakentamisen jälkeen ympäristöstä on pidettävä hyvää huolta. Hoidettuna se kukoistaa ja tuo selvää lisäarvoa.

Meidän parhaat muistot liittyvät metsiin, puistoihin ja muihin viheralueisiin. Niissä leikitään lapsena, kasvetaan nuorina, rakastutaan, liikutaan ja rentoudutaan. Hyvin toimiva viherympäristö antaa voimia jaksaa arjessa ja tarjoaa puitteita juhlahetkille.

Viherympäristö on pitkän aikavälin investointi

1)      Hyvin suunniteltu ja toteutettu viherympäristö lisää selvästi asukkaiden viihtyvyyttä ja asuinalueen kiinnostavuutta. Investoinnit kertyvät takaisin hyvinä verotuloina ja alueen kiinteistöjen arvonnousuna. Vihreistä piha- ja puistoalueista ollaan valmiita maksamaan muun muassa alueen asuntojen ja tonttien hinnoissa.

2)      Turismi on maailman tärkein elinkeino ja yhä useampi matkailija suosittelee ja tekee uusintavierailuja paikkoihin, joissa ympäristö ja viheralueet ovat hyväkuntoisia tai niissä on wau-efektiä. Viheralueet ovat suosituimpia kuvauskohteita muun muassa sosiaalisessa mediassa. Matkailutulojen merkitys kaupunkien ja kuntien taloudelle on yhä merkittävämpää, koska erityisesti kaupunkien välinen kilpailu matkailijoista on kovaa.

3)      Kansainvälisten yritysten on helpompaa perustella investointejaan alueille, jotka ovat viherympäristönsä osalta korkeatasoisia. Näille alueille saadaan houkuteltua osaavaa työvoimaa helpommin kuin ankeille alueille.

4)      Viheralueiden läheisyys lisää tutkitusti kaikenikäisten ihmisten liikkumista ja vähentää vastaavasti yhteiskunnan kustannuksia erityisesti ns. elintasosairauksien osalta.

5)      Liikkuminen vihreässä ympäristössä laskee tutkitusti stressi- ja verenpainetasoa, millä on vaikutusta tuottavuuteen, työkykyyn ja yleiseen hyvinvointiin.

6)      Henkisen hyvinvoinnin osalta toimiva ja turvallinen ympäristö auttavat jaksamaan arjessa paremmin ja toimii sekä ennaltaehkäisevänä että terapeuttisena ympäristönä.

7)      Viheralueet sitovat katupölyä ja ilmansaasteita. Ne vähentävät melua ja siitä koettua tunnetta. Lisäksi vihreä kasvillisuus sitoo haitallisia kasvihuonepäästöjä ja hiilidioksidia hidastaen maapallon ilmastonmuutosta. Viheralueet ovat hiilinieluja.

8)      Yhteiset viheralueet lisäävät asuinalueen sosiaalisuutta ja toimivat yhteisöllisinä paikkoina. Yhä useampi kaupunkilainen haluaa osallistua viheralueiden ylläpitoon ja/tai harjoittaa kaupunkiviljelyä. Yhteisölliset viheralueet vähentävät yksinäisyyttä, mikä on kasvava ongelma.

9)      Siisti ympäristö lisää turvallisuutta ja vähentää ilkivaltaa sekä likaisuutta, joista muuten tulisi lisäkuluja ja ne alentaisivat asumisviihtyisyyttä. Puistot ovat aina olleet iloisimpien juhlien pitopaikkoja ja moni hyvä muisto on juurtunut niihin.

10)   Korkeatasoinen piha nostaa tutkitusti kiinteistön arvoa ja lisää asumisviihtyisyyttä.

Taloudellisessa epävarmuudessa kannattaa panostaa pitkällä aikavälillä hyvään ympäristöön, joka maksaa itsensä takaisin taloudellisesti, mutta ennen kaikkea hyvinvointia lisäämällä.

Ihmiset käyttävät yhä enemmän viheralaan liittyviä, muun muassa suunnittelu-, rakentamis- ja hoitopalveluja. Viheralalla toimii tällä hetkellä noin 1300 ympärivuotista yritystä ja määrä on kasvussa.

Lisätietoja:  toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, 040 7453005

pääsihteeri Seppo Närhi, Viherympäristöliitto ry, seppo.narhi@vyl.fi,  0400 419085

– Ilmastonmuutoksen myötä myös maisema-arkkitehtuurissa tulee laajemmin ymmärtää luonnon olosuhteita niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Esimerkiksi hulevesien hallinta vaatii eri alojen suunnittelijoiden yhteistyötä, jotta tarvittavia maa-alueita saadaan tähän tarkoitukseen, toteaa maisema-arkkitehti Gretel Hemgård.

Gretel Hemgårdille myönnettiin vuoden 2016 Kivenpyörittäjä-palkinto tunnustuksena erittäin monipuolisesta maisema-arkkitehdin urasta. Hemgård on Suomen maisema-arkkitehtiliiton kunniajäsen.

Kivenpyörittäjä on valittu vuodesta 2001. Valinnan tekee Rudus Oy. Kivenpyörittäjän valinnalla halutaan tuoda esiin ammattitaitoista ja laadukasta ympäristörakentamista.

Vuonna 1982 perustettu Maisemasuunnittelu Hemgård on erikoistunut historiallisiin ympäristöihin, mutta on pääasiassa suunnitellut uusia alueita.

– Maisemassa on aina tarina. Mitä enemmän se pystyy kertomaan menneistä ajoista, sitä enemmän se kiinnostaa minua ja toisaalta sitä vaativampaa ja inspiroivampaa on myös luoda uutta kertomusta, Gretel Hemgård kertoo.

– Puiston tai puutarhan suunnittelua ei voi aloittaa valkoiselta paperilta, vaan se on aina kiinni ympäröivissä rakennuksissa ja luonnossa.

Hyvät oivallukset ilahduttavat

Gretel Hemgård sanoo ilahtuvansa siitä, jos hänen toimistonsa tekemä suunnitelma on oikein toteutettu ja ympäristöstä pidetään huolta sen valmistumisen jälkeen. Näin ei aina ole.

– Muuten kuljen kaupungeissa katsellen ympärilleni ja yrittäen ymmärtää, miten johonkin ratkaisuun on päädytty. Viisaat valinnat ja yllättävät oivallukset ovat aina hyvästä ja puhuttelevat. Ihmisen pitäisi voida olla ylpeä siitä ympäristöstä, jossa hän asuu, Gretel Hemgård pohtii.

Sen sijaan häntä surettaa virheratkaisut, kun suunnitelmissa ei ole otettu huomioon esimerkiksi ilmansuuntia tai osattu arvioida etukäteen ihmisten mieltymyksiä.

– Helsingin Kaapelitehtaan tarina oli hieno ja kaupunki antoi rakennukset kulttuurin käyttöön. Mutta talon toiminnot eivät näy mitenkään ulospäin. Merenranta on varattu pysäköinnille eikä rakennuksen kulttuuri tai ison ravintolan olemassaolo näy parhaan merimaiseman rannassa.

– Muissa maissa kaupunkisuunnittelun onnistuminen mitataan sillä, miten kaupunkilaiset ottavat julkisen tilan käyttöönsä. Toinen tärkeä onnistumisen mitta on innovatiivisuus maisema-arkkitehtuurissa. Sitä kaipaan Suomen pääkaupungin puistoissa ja aukioilla edelleen lisää.

Resursseja tarvitaan lisää

Gretel Hemgårdia huolestuttaa Helsingin tuleva yleiskaava.

– Kaupunkirakenteen tiivistämisessä on jäämässä liian vähälle huomiolle viheralueiden merkitys virkistäytymiseen, luonnon monimuotoisuuteen, vesienhallintaan ja resilienssiin eli viheralueiden joustokykyyn erilaisissa muutoksissa.

Gretel Hemgårdin mukaan suomalaisessa maisema-arkkitehtuurissa on aina ollut liian vähän resursseja niin koulutuksessa kuin suunnittelussa ja toteutuksessa kentällä.

– Ja nyt leikkaukset kohdistuvat sinne, missä on jo muutenkin tiukkaa.

– Maisema-arkkitehtuurin saralla on paljon tehtävää, mutta tarvitaan koulutusta ja varsinkin tutkimusta.

Hemgård muistuttaa, että Suomessa on aivan liian vähän maisema-arkkitehtejä.

– Meillä valmistuu vuosittain vain 10–15 maisema-arkkitehtiä. Ruotsissa vastaava määrä on kymmenkertainen eikä sielläkään ole tällä alalla työttömyyttä.

Kuvateksti:

– Suomalaisessa maisema-arkkitehtuurissa pitää olla enemmän innovatiivisuutta, Gretel Hemgård sanoo. Hänelle myönnettiin Kivenpyörittäjä 2016 -palkinto tunnustuksena erittäin merkittävästä ja monipuolisesta maisema-arkkitehdin urasta. Ruduksen myöntämää palkintoa on jaettu vuodesta 2001.

Maisemasuunnittelu Hemgårdin referenssit näissä linkeissä:

http://hemgard.fi/projektit/

http://hemgard.fi/tyoluettelo/

Lisätietoja

Rudus Oy Maisematuotteet

Markkinointipäällikkö Pirkko Merisalo

gsm 040 53 42 577

pirkko.merisalo@rudus.fi

http://www.rudus.fi

Gretel Hemgård, maisema-arkkitehti, MARK

Maisemasuunnittelu Hemgård

gsm 040 572 7880

gretel.hemgard@hemgard.fi

http://www.hemgard.fi

Kivenpyörittäjät 2001-2016

2001                     Reijo Järvinen, insinööri, HKR

2002                     Arja Sippola, arkkitehti, Suunnittelukeskus Oy (nyk. FCG Planeko Oy)

2003                     Ulla-Kirsti Junttila, teollinen muotoilija, HKR

2004                     Mikko Heikkilä, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy

2005                     Juha Ryösä, arkkitehti, KSOY Arkkitehtuuria

2006                     Juha-Erkki Hirvonen, rakennusinsinööri, Rakennustaito Hirvonen Oy

2007                     Rauno Hänninen, kaupunginpuutarhuri, Keravan kaupunki

2008                     Pentti Peurasuo, maisema-arkkitehti, HKR

2009                     Yrjö Rossi, arkkitehti, Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy

2010                     Seppo Närhi, hortonomi, päätoimittaja, Viherympäristö-lehti, toiminnanjohtaja, Viheraluerakentajat ry

2011                     Olavi Järvenpää, toimitusjohtaja, VRJ-Group

2012                     Ria Ruokonen, maisema-arkkitehti, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy

2013                     Heikki Laaksonen, puutarhaneuvos, kaupunginpuutarhuri, Kotkan kaupunki

2014                     Risto Kettunen, kivikauppias, Kivikopla Oy

2015                     Hannu Koivisto, toimitusjohtaja, Koiviston Vihertyö Oy

2016                     Gretel Hemgård, maisema-arkkitehti, MARK, toimitusjohtaja, Maisemasuunnittelu Hemgård

Sähkölaitteesta tai – laitteistosta alkaneissa rakennuspaloissa on menehtynyt 2010-luvulla keskimäärin 15 henkilöä vuodessa. Useimmiten uhrina on ollut keski-ikäinen mies, joka ei ole kyennyt havaitsemaan paloa tai poistumaan palopaikalta eri syistä alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Joka neljännestä rakennuksesta puuttui palovaroitin. Sähköpalokuolemia voi ehkäistä sekä teknisillä ratkaisuilla että toimintatapoja muuttamalla. Teknisiä ratkaisuja ovat esimerkiksi sähköverkkoon liitettävät palovaroittimet sekä lieden turvalaitteet. Yksinkertaisin keino välttää liesipalosta aiheutuva kuolema on kuitenkin olla laittamatta ruokaa vahvasti päihtyneenä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on selvittänyt kuolemaan johtaneiden sähköpalojen lukumääriä, syitä ja kehitystä vuosina 2010 – 2014. Aineistona on käytetty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOa. Selvityksen tuloksia on verrattu Tukesissa vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen Sähköpalokuolemat Suomessa tuloksiin.  Raportti Rakennusten sähköpalokuolemat 2010 – 2014 on julkaistu Tukesin verkkosivulla.

PRONTO-rekisterin mukaan Pelastuslaitoksella on vuosittain noin 2500 rakennusten sähköpaloihin tai palovaaratilanteisiin liittyvää hälytystehtävää.  Palon syyt jakautuvat teknisiin vikoihin ja laitteiden väärään tai huolimattomaan käyttöön. Teknisten vikojen osuus palokuolemaan johtaneena syynä on hieman vähentynyt ja käyttöön liittyvät syyt ovat lisääntyneet. Rakennuksen sähköasennuksista alkaneita kuolemaan johtaneita tulipaloja on sattunut hyvin harvoin. 

Päälle unohtunut liesi yleisin sähköpalokuoleman aiheuttaja

Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on useimmiten ihmisen toiminta – huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen.  Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle. Liedestä alkaneita tulipaloja oli viime vuonna 959, ja vuosina 2010–2013 yli tuhat vuodessa.  Seuraavaksi eniten paloja syttyy valaisimista ja kiukaista. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella sekä kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia.  Tv-palot sen sijaan ovat vähentyneet uudistuneiden laitteiden myötä.

Sähköpaloissa on menehtynyt keskimäärin 15 henkilöä vuodessa. Palokuolemien kokonaismäärä ei ole vähentynyt merkittävästi tarkasteluajanjakson aikana. Liesipalot, kaatuneet tai pudonneet valaisimet hehku- tai halogeenilamppuineen sekä väärin käytetyt lämmittimet ovat aiheuttaneet suuren osan kuolemaan johtaneista sähköpaloista.

Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tapahtuivat asuinrakennuksissa. Eniten sähköpalokuolemia oli omakotitaloissa ja seuraavaksi eniten kerrostaloissa. Useimmiten sähköpalossa menehtyi keski-ikäinen mies. Palokuolema johtui yleensä siitä, ettei asukas kyennyt havaitsemaan paloa tai poistumaan ajoissa rakennuksesta, jossa palo oli syttynyt. Kolmessa tapauksessa neljästä arvioitiin uhrilla olleen päihtymyksestä, sairaudesta tai korkeasta iästä johtuva alentunut toimintakyky palotilanteessa.

Toimiva palovaroitin säästää ihmishenkiä

Käytettävissä olevia helposti toteutettavia teknisiä keinoja palokuolemien vähentämiseksi ovat lieden turvalaitteet, esim. liesivahti, sekä asianmukaiset ja kunnossapidetyt palovaroittimet.

Joka neljännessä sähköpalokuolemassa onnettomuushuoneistosta puuttui palovaroitin. Tämä ongelma näyttää yleistyneen. Palovaroittimella on olennainen merkitys palon havaitsemisessa riittävän aikaisessa vaiheessa. Palossa aikaa poistumiseen on vain minuutteja, koska myrkylliset palokaasut tappavat hyvin nopeasti. Palovaroitinpakko on ollut voimassa jo vuosia, ja sen mukaan kaikissa asuinrakennuksissa on joka kerroksessa oltava vähintään yksi palovaroitin 60 asuinneliötä kohden.  Lisäksi nykyisin uudisrakentamisessa on asuntoihin ja mm. vapaa-ajan asuntoihin asennettava huoneistokohtaiset sähköverkkoon liitetyt palovaroittimet, joiden virransyöttö on varmistettu esimerkiksi paristolla tai akulla.

Osa sähkölaitteiston vikaantumisesta johtuvista tulipaloista voitaisiin välttää, jos laitteistojen haltijat pitäisivät parempaa huolta sähkölaitteistojen ja -asennusten kunnossapidosta. Kunnossapito on aina sähkölaitteiston haltijan, esimerkiksi omakotitalon omistajan vastuulla. Jos sähköasennuksissa tai -laitteissa ilmenee häiriöitä tai vikaa, on syytä ottaa välittömästi yhteyttä sähköalan ammattilaiseen.  Tukes muistuttaa, että kiinteitä asennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset.  Voit tarkistaa sähkötöihin oikeudet omaavat sähköurakoitsijat Tukesin rekisteristä.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Sakari Hatakka, p. 029 5052 562
Ylitarkastaja Ville Huurinainen, p. 029 5052 111
etunimi.sukunimi@tukes.fi

Liitteet:

Raportti 2016: Rakennusten sähköpalokuolemat 2010 – 2014

Raportti 2015: Jakokeskusten sähköisten liitosten vikaantumismekanismit ja sähköpalot

Raportti 2014: Sähkölaitteistoista aiheutuneet tulipalot ja palovaarat Suomessa  – esiselvitys

Raportti 2013: Sähkö palon syttymissyynä

Mökki ei ole vain kesää varten, vaan lähes 70 prosenttia suomalaisista viettää siellä aikaa myös kesäkuukausien ulkopuolella. Kasvaneen käyttöasteen myötä mökille onkin alettu kaivata mukavuuden lisäämiseksi sisävessaa, ja joka neljänneltä sellainen jo löytyy, selviää Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksesta.

- Suomalaiset ovat mökkikansaa ja tutkimuksemme mukaan mökeillä viihdytään kasvavassa määrin ympäri vuoden. Tämän myötä mökeille kaivataan yhä enemmän mukavuuksia, kuten sisävessaa ja juoksevaa vettä, kertoo Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Suomalaisen Työn Liiton teettämän mökkitutkimuksen mukaan yli puolet (56 %) suomalaisista haluaisi mökilleen sisävessan. Valtaosa turvautuu kuitenkin vielä perinteiseen ulkohuussiin.

- Taustalla on yleinen harhaluulo, että sisävessan asentaminen on valtava rakennusurakka, joka vaatii paljon rahaa ja remontointiosaamista, Rautia-ketjun valikoimapäällikkö Heikki Valkeapää sanoo.

Sisävessan edellytyksenä pidetään usein toimivaa viemäröintijärjestelmää ja vesieristyksiä. Näin ei suinkaan ole. Modernit käymäläratkaisut ovat helppohoitoisia, hajuttomia ja toimivat ilman vettä.

- Kuivakäymälä mahtuu pieneenkin tilaan, joten sen voi sijoittaa lähes mihin vain: komeroon, varastoon tai pukutilaan. Tilaa vessa vie parhaimmillaan vain neliömetrin, Valkeapää kertoo.

Joka mökille löytyy oma vaihtoehto

Tuotevaihtoehtoja löytyy erilaisia, joten ennen sisävessan hankintaa on hyvä kartoittaa omat tarpeet. Rautia-ketjun valikoimapäällikkö Heikki Valkeapää kehottaa kiinnittämään ennen kaikkea huomiota käyttömäärään ja siihen, onko tilassa sähköt.

- Sähköttömään tilaan soveltuu parhaiten erotteleva kuivikekäymälä tai pienikokoinen eko-wc. Molemmat ovat helppoja asentaa ja huoltaa, mutta edellyttävät tuuletusputken asentamisen katolle. Sen sijaan sähköllä toimivaan pakastavaan käymälään ei tarvita tuuletusta lainkaan, ja kulutuskin on vain 0,73 kWh vuorokaudessa, Valkeapää kertoo.

Kaikkein vaativimpaan makuun Valkeapää suosittelee sähköllä polttavaa käymälää. Siinä jätettä ei tarvitse muiden mallien tavoin jälkikompostoida lainkaan, sillä lopputuloksena syntyy vain pieni määrä tuhkaa.

- Nykytarjonta on niin laaja, että joka mökkiin ja makuun löytyy varmasti sopiva ratkaisu pienelläkin vaivalla. Jos sisävessa on haaveissa, kannattaa vaihtoehtoihin tutustua tarkemmin mökkipaikkakunnan Rautiassa, Valkeapää opastaa.

Milloin mökillä käydään?

32 % vain kesäkuukausina
38 % keväällä, kesällä ja syksyllä
30 % ympärivuotisesti

Mökin varustelutaso

26 % mökiltä löytyy sisä-wc
56 % mielestä ihanteelliselta mökiltä löytyy sisä-wc

Panostus mökin viihtyvyyteen

35 % todennäköisesti lisääntyy merkittävästi tai jonkin verran
60 % todennäköisesti säilyy ennallaan
4 % todennäköisesti vähenee merkittävästi tai jonkin verran

Rautia on mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, joka muistuttaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista maamme työllisyystilanteeseen. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -mökkitutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2016 ja siihen vastasi 2222 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Lisätietoja:
Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 330 3640, merja.mantila@avainlippu.fi
Hanna Malinen, viestintäpäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 369 4949, hanna.malinen@avainlippu.fi
Heikki Valkeapää, valikoimapäällikkö, Rautakesko Oy, 0500 609 508, heikki.valkeapaa@kesko.fi