Supermessuilla otetaan hyppy kesään! Huhtikuisen superviikonlopun muodostavat perinteikäs Puutarha, 10. kertaa järjestettävät Kotimaan Matkailumessut, viime keväänä debytoinut Design- ja käsityötori, klassikkotapahtuma Keräily sekä upouusi Platta-levymessut. Puutarha-messujen näyttävä uutuus on A-halliin rakentuva kerrostalo, jonka parvekkeissa näkyvät kauden kuumimmat parveketrendit. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävässä tapahtumakokonaisuudessa on mukana lähes 500 näytteilleasettajaa. Viimeksi Supermessuilla oli lähes 21 000 kävijää.

Supermessujen kevään 2018 uutuus on C-hallissa järjestettävä musiikkiin ja erityisesti levyihin keskittyvä Platta. Tapahtuman päätuotteita ovat käytetyt levyt, lähinnä vinyyli- ja CD-muodossa, sekä DVD:t, Blu-rayt ja muu musiikkiin liittyvä keräilytavara. Näytteilleasettajia tapahtumaan odotetaan noin sataa. Plattaa on tuottamassa useita levymessutapahtumia jo reilun 20 vuoden ajan organisoinut Marko Tuominen.

– Ruotsalaisilla ja satunnaisesti piipahtavilla saksalaisilla myyjillä on tarjolla pikkurahalla levyjä, jotka täällä saatetaan mieltää aarteiksi. Vinyylilevyissä on paljon enemmän kuin pinnalta voisi aprikoida: vinyylien kuuntelu haastaakin harrastajansa hetkeksi pysähtymään, rauhoittumaan ja keskittymään tekemiseensä, Tuominen aprikoi harrastuksen uudelleen virinneen suosion syitä.

Ohjelmassa Platta-messuilla on levyjen hankinnan lisäksi kiinnostavia haastatteluja sekä eräänlaista aarteenmetsästys -match makingia: kävijät voivat tehdä messuilla etsintäkuulutuksen etsimästään aarteesta ja kyseisen aarteen omistavat myyjät pystyvät tarjoamaan heiltä löytyvää levyä kiinnostuneelle ostajalle.
Lue uutinen: Platta-messuilla etsitään musiikkiaarteita

Puutarha-messuille rakentuu kerrostalo – parveketrendit esillä ainutlaatuisesti

Puutarha-messuille toteutetaan kahdeksan parveketta, joiden kuvitteelliset asukkaat ovat eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Messuilla nähdään, miten oman persoonan voi somistaa esille parvekkeellekin. Asukkaina kodeissa ovat muun muassa maailmaa nähnyt nuori seikkailijatar-surffari ja intohimoinen kierrättäjäpariskunta. Parvekkeet henkivät myös tämän hetken sisustus- ja kasvitrendejä.

– Kauden trendejä tulee olemaan muun muassa vertikaalisuus: pienissä tiloissa hyödynnetään koko saatavilla oleva tila. Kotoilu kiinnostaa yhä ja nyt parvekekin saa olla asujansa näköinen. Parvekesisustamisessa viherkasveja hyödynnetään aiempaa enemmän, kuvaa parvekkeet messuille suunnitteleva ja toteuttava Niina Autti Kukkakauppa Broncosta.
Lue uutinen: Puutarha-messuille rakentuu kerrostalo – parveketrendit esillä ainutlaatuisesti

E-hallin Kotimaan Matkailumessut järjestetään tänä vuonna jo 10. kertaa ja kotimaamme lomailulääneihin päästään tutustumaan koko Suomen mitalta. Ammattilaisten Verkostoitumisaamua vietetään perjantaiaamuna ennen ovien avaamista kaikille messukävijöille.­­ Kotimaan Matkailumessujen perjantain juontaa Saimi Hoyer, ja loppuviikonlopun ajan messujen oma Jukka Järvinen. Puutarha-messujen juontaja on Omatarhurin Santeri Urhonen ja Design- ja käsityötorin lavaa pitää näpeissään bloggari Emmi Nuorgam. Tapahtumakokonaisuuden ohjelmasisältö varmistuu ja täydentyy kevään mittaan.

Akkreditoidu ennakkoon 18.4. mennessä: www.supermessut.fi (Messuinfo/Medialle)
Mediamateriaalit, kuvat, videot: www.tampereenmessut.fi (Medialle)

LISÄTIEDOT: www.supermessut.fi, Blogi: blogi.supermessut.fi, Facebook: facebook.com/supermessut, facebook.com/kotimaanmatkailumessut, facebook.com/tampereenpuutarhamessut, Twitter: @TampereenMessut, #Supermessut, #Puutarha, #KotimaanMatkailu,  #DKtori, #Platta, #Keräily
Tampereen Messut Oy, www.tampereenmessut.fi, etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi
Pauliina Lindgren, projektipäällikkö, p. 050 516 4004, @PauliinaLindgre  
Tanja Järvensivu, tapahtuma- ja viestintäpäällikkö, p. 050 536 8133, @TanjaJarvensivu
Jenna Antila, tiedottaja p. 040 172 1188, @Jenna_messuaa

Ennakkokutsu tiedotusvälineille Viherpäiville

Viherympäristöliitto ry:n järjestämille Viherpäiville ja Vihertekniikka-näyttelyyn kokoontuu keskiviikkona ja torstaina 14.–15.2.2018 Jyväskylän Paviljonkiin 1400 viheralan ammattilaista. Ajankohtaisina teemoina ovat ammatillisen koulutuksen haasteet, kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen viherrakentamisessa, kiertotalouden edistäminen viherrakentamisessa, biohiilen käyttömahdollisuudet kasvualustoissa ja digitaaliset ratkaisut viheralueiden suunnittelussa, havainnollistamisessa ja työkoneiden ohjauksessa.

Lehdistön edustajat ovat tervetulleita kuuntelemaan luentoja. Jos haluat varata haastatteluajan luennoitsijalta, varaa haastatteluaika lähettämällä sähköpostia seppo.narhi@vyl.fi tai soittamalla puh. 0400 419085.

Valitettavasti yksi luennoitsijoista, professori Nigel Dunnett joutui perumaan osallistumisensa, hänen tilallaan esityksen pitää toimitusjohtaja Mark Gregory, Landform Consultants Ltd. Hän on Englannista.

Luento-ohjelma on tässä.

Lisätiedot:

pääsihteeri Seppo Närhi

0400 419085

seppo.narhi@vyl.fi

Viherympäristöliitto ry

PS. Olethan tutustunut Viherympäristöliito ry:n kääntämään maailman terveysjärjestön, WHO:n päättäjäoppaaseen. Se avautuu tästä.

Puutarhat hidastavat ilmastonmuutosta

Puutarhatuotteilla, viheralueilla ja puutarhoilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen jarruttamisessa ja ilmastotuhojen ehkäisemisessä. Ilmaston lämpeneminen on vakava uhka luonnolle ja myös meille ihmisille. Muun muassa ruoantuotanto vaikeutuu monilla maapallon alueilla joko kuumuuden, vedenpuutteen tai muiden ilmaston ääri-ilmiöiden vuoksi. Toisaalta Suomessa ilmaston lämpeneminen ja kasvukauden piteneminen tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia lisätä ammattimaista puutarhatuotantoa ja harrastustoimintaa.

Ilmastonmuutoksen eteneminen jatkuu. Alan tutkijoiden mukaan ilmasto lämpenee huolestuttavasti, vaikka saisimme vähennettyä kasvihuonekaasupäästöjä nykyisestä tasosta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jo selvästi yli pitkäaikaisen tason. Maapallon lämpötilan ennustetaan nousevan parilla asteella, vaikka CO₂-päästöt saataisiin kuriin. Lähes ainut keino sitoa ilman hiilidioksidi-pitoisuutta, on lisätä kasvikunnan biomassaa, joka yhteyttäessään poistaa ilman hiilidioksidia. Samalla kasvit sitovat vettä ja viilentävät ilmastoa.

Viherrytetään ja syödään kasviksia

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tärkein keino on viherryttäminen. Jokainen kasvava kasvi sitoo elinaikanaan aktiivisesti ilman hiilidioksidia muuttaen sitä biomassaksi. Tämä biomassa sitoutuu joko kasvualustaan humuksena tai se voidaan hyödyntää esimerkiksi ravintona tai tuotannon ja rakentamisen raaka-aineina.

Lisäämällä ruokavalioon vihanneksia, hedelmiä ja marjoja ja korvaamalla näillä eläinperäisiä raaka-aineita voi jokainen meistä hidastaa ilmastonmuutosta. Suosituksena on syödä päivittäin vähintään 800 grammaa monipuolisesti vihanneksia, hedelmiä ja marjoja kerrotaan Puutarhaliitto ry:stä.

Meillä Suomessakin on mahdollisuuksia lisätä vihertuotantoa.  Hyötykasvien viljelyalaa voidaan lisätä ja ympäristöjämme voidaan viherryttää lisää esimerkiksi edistämällä viherkatto- ja seinäpintoja. Samalla kun ne puhdistavat ilmaa, ne myös sitovat lisääntyvien sateiden tuomaa kosteutta, ilmansaasteita ja vähentävät hulevesiongelmia. Pidentyvä kasvukausi ja ilman aikaisempaa korkeampi hiilidioksidipitoisuus lisäävät kaikkien viheralueiden kykyä sitoa hiilidioksidia myös meillä Suomessa.

Eteläisen Puolan olot?

Suomen ilmaston on ennustettu lämpenevän 1 - 2 asteella lähimpien kymmenien vuoden aikana, jolloin ilmastomme vastaisi eteläisen Puolan oloja. Tämä pidentää kasvukautta erityisesti syksyllä ja tekee talvistamme leudompia, jolloin myös uusien viljelykasvien menestyminen on mahdollista. Toisaalta ilmastonmuutos tuo haasteita puutarhayrittämiseen ja -harrastamiseen, sillä säätilojen ääri-ilmiöt tuovat kaikkialla maailmassa riskejä elintarviketuotantoon.

Ongelmilta ei vältytä

Puutarhatuotannon suurimmat ongelmat ovat kevään ja alkukesän hallat ja viileys, jotka haittaavat monien kasvien kasvuun lähtöä ja esimerkiksi pölyttävien hyönteisten aktiivisuutta. Kasvukauden pidentämistä voi varmentaa puutarhoissa kausihuoneilla ja erilaisilla katteilla, jotka suojaavat kasvukauden ääri-ilmiöiltä kylmyydeltä, tuulilta ja rankkasateilta.

Toinen suuri ongelma ovat runsaat sateet erityisesti kasvukauden jälkeen talvella. Kun maassa ei ole kasvillisuutta ja haihdutusta, huuhtovat sateet maaperän ravinteita ja humusta vesistöihin rehevöittäen niitä ja köyhdyttäen viljelymaata. Tärkeää on pitää maa kasvipeitteisenä vuoden ympäri ja välttää maan syysmuokkauksia.

Kaupunkirakentamisessa pitäisi puolestaan välttää vettä imemättömiä laajoja ja katettuja pintoja. Niin sanottu kova rakentaminen ilman viheralueita lisää rankkasateiden haittoja. Viheralueet hidastavat aina sateiden haittoja, koska kosteus pidättäytyy niissä pitkään.  Suojaistutukset erityisesti rannoilla ehkäisevät veden, ravinteiden ja humuksen huuhtoutumista vesistöihin.

Lähiruoka ja satokausiajattelu kunniaan

Tavallinen kuluttaja ja kotipuutarhuri voivat ehkäistä ilmastonmuutosta lisäämällä reilusti kasviksia ruokavalioonsa sekä edistämällä kaupunkiympäristöjen ja omien puutarhojensa viherryttämistä. Kasvukautta voidaan pidentää ja varmistaa puutarhoissa suojakattein ja pitämällä huolta viljelymaan kunnosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Myös suosimalla lähialueiden ruuantuotantoa sekä satokauden tuotteita, voidaan hidastaa ilmastonmuutosta ja vähentää esimerkiksi kuljetusten aiheuttamia ilmastopäästöjä.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, 040 7453005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Perinteikkään ympäristökalustaja Lehtovuori Oy:n teknologiakehityksen tulos, aurinkovoimalla roskansa puristava ja jätehuoltoon täyttymisestään ilmoittava CitySolar-jäteastia pudistaa pian Tukholman aluetta.

Miljoonan euron arvoinen tilaus on paitsi Lehtovuoren historian suurin kertakauppa, myös yhtiön älykkäiden roska-astioiden ensimmäinen tilaus ja niiden kansainvälinen päänavaus. CitySolarit valmistetaan Design from Finland -sertifikaatin saaneen perheyhtiön tehtaalla Ylöjärvellä 40 ammattilaisen voimin.

– Jo tämä sopimus aiheuttaa uusia rekrytointeja muutaman henkilötyövuoden verran. Strategisesti tilaus on voitto teknologiakehityksellemme ja kansainvälistymisellemme, joka näkyy vahvana kasvuna myös muilla osa-alueillamme, sanoo Lehtovuori Oy:n toimitusjohtajana viime syksynä aloittanut Eero Ojanen.

Toimitukset Ruotsiin ajoittuvat tälle ja ensi vuodelle. Ne sisältävät 80:n CitySolarin lisäksi yli 1000 muuta kaupunkikalustetta, mm. lajitteluastioita.

Jätekuljetuksissa vähintään 80 % säästö ja iso ilmastohyöty

Vuonna 1945 perustettu Lehtovuori Oy on Suomen johtava ympäristökalustaja. Panostus teknologiakehitykseen on tarkoittanut yhtiössä hyötyratkaisujen innovointia perinteisten kaupunkikalusteiden uuden sukupolven versioihin.

CitySolarissa äly näkyy toimintoina, joista toinen puristaa roskat pieneen tilaan aurinkovoimalla ja toinen ilmoittaa astian täyttymisestä tyhjentäjälle. Sen ansiosta älyroskiksessa on aina tilaa, eikä turhia tyhjennysajoja ei tarvita lainkaan. Lisäksi roska-astioiden sijainnit ja täyttöasteet tallentuvat pilvipalveluun, joka tuo reaaliaikaisen tilanteen käyttäjän päätteelle karttapohjaisessa käyttöliittymässä. Energiapihi puristustoiminto tarvitsee vain sen verran valoa kuin Pohjolan talvi suo.

CitySolarin kokoista, perinteistä roska-astiaa joudutaan tyhjentämään sen sisällöstä riippuen viidestä kymmeneen kertaa useammin kuin älyroskista. Koska Suomen kaupunkien roska-astiat ovat tällä hetkellä CitySolaria pienempiä, niissä tarvitaan nykyään keskimäärin 12 kertaa enemmän tyhjennyskuljetuksia kuin puristustoiminnolla varustetutussa älyroskiksessa.

Kaupunkiemme päästöjä voidaan leikata edullisesti

CitySolar maksaa itsensä takaisin kuljetussäästöinä alle kolmessa vuodessa. Se ei ole maailman ensimmäinen älyroskis, mutta se on kehityksen eturivissä ja sillä on selvä kilpailuetu – käytännöllisyys. Tekniikka on integroitu omakotitalojen pihoilta tuttuun, jätehuollon yleisimmin käyttämään standardikokoiseen 240 litran jäteastiaan.

Sen ansiosta jätteiden tyhjennys onnistuu tavallisen jäteauton tyhjennystoiminnolla ilman roskasäkkien kantamista, jota nykyisten älyroskisten säiliöiden tyhjentämiseen tarvitaan.

CitySolarin hankintahinta on perusroskista selvästi korkeampi. Juuri hankintahinta on aiemmin jarruttanut älyroskiksen leviämistä suomalaisiin kuntiin, joissa on arvostettu edullista kertakustannusta huolimatta siitä, että älyroskis maksaa itsensä takaisin nopeasti.

– Nyt tilanne on muuttumassa. Kaupunkien strategioissa tavoitellaan hiilineutraaliutta älykkäiden ratkaisujen avulla, ja hankinnoissa katsotaan aiempaa pidemmälle. Logistiset päästöt halutaan minimoida. Me haluamme olla osaltamme auttamassa tätä ilmastotyötä, sanoo Eero Ojanen.

CitySolarin päämarkkinat ovat viennissä, jossa Israelista tuli 35:s Lehtovuoren tuotteita tilannut maa.


Lisätiedot:  

Eero Ojanen, toimitusjohtaja
Puhelin: 050 466 3610, sähköposti: eero.ojanen@lehtovuori.fi

Kuva 1:  CitySolarin kuori sisältää standardikokoisen, 240 litraa vetävän ja pyörillä varustetun jäteastian, jonka tyhjennys onnistuu tavallisella jäteautolla.

Kuva 2: Lehtovuori tähtää vahvaan kansainvälistymiseen kasvuun kahden sukupolven voimin. Edessä istuvat vientijohtaja Martti Mäyry (vas.), toimitusjohtaja Eero Ojanen ja vientipäällikkö Lauri Latvala. Takana seisoo pääomistaja, tuotesuunnittelija Yrjö Ojanen.

Kuva 3: Lehtovuoren uuden sukupolven tuotteet vähentävät tyhjennysajojen tarvetta. Ne soveltuvat kaupunkiympäristöön, jossa kerättävää materiaalia kertyy paljon.

Kuva 4: Lehtovuoren viennin tekijät: vientijohtaja Martti Mäyry (vas.), toimitusjohtaja Eero Ojanen ja vientipäällikkö Lauri Latvala.

Nauttia itse tehtyä olutta, jonka raaka-aineista jokaisen on itse tehnyt ja tuottanut. Sellainen on Tukesin ylitatarkastajan Lotta Kailan unelma, jota hän antaumuksella lähti edistämään muutama kesä sitten. Ensimmäinen askel oli kylvää ohraa. Mullasta ei kuitenkaan noussut pelkästään ohrankorsia, vaan viljelyksillä kesän valosta ottikin ilon irti täysin toinen laji; valvatti. Rikkaruohon valtaama ohrapelto vahvisti Lotan käsitystä siitä, kuinka haastavaa ohran viljely on ja kuinka paljon tietotaitoa hyvän ja puhtaan oluen tekoon vaaditaan.

Olutunelman käytännön karikot antoivat Lotalle kipinän myös toiseen kokeiluun. Kaikkien suomalaista ruokaa syövien pitäisi tietää, miten paljon puhtaan ruuan eteen tehdään työtä jo ennen kuin yhtäkään siementä on edes kylvetty. Yksi osa tätä työtä on kasvinsuojeluun käytettävien kemikaalien sisältämien tehoaineiden riskien arviointi, kemikaalien hyväksyminen Suomen ilmastossa käytettäviksi sekä kasvinsuojeluun käytettävien kemikaalien ja niiden käytön valvonta. Lotta itse tekee työkseen jälkimmäistä. Hän päätti, että omalta osaltaan haluaa edistää tietämystä kertomalla kansantajuisesti omasta työstään. Syntyi Youtube-kanava Työpöydältä peltoon. Siellä Lotta avaa, millaista työtä tehdään niin Tukesin kuin Euroopan unioninkin työpöydillä, jotta kasvinsuojeluun käytettävät aineet olisivat laadukkaita ja turvallisia.

Katso esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=QAXIzbYGiVo

Jos jostain kasvinsuojeluun liittyvästä on suomalaisille painautunut viime vuosina muistijälki, sana on luultavasti glyfosaatti. Toinen vahva ehdokas on neonikotinoidi-ryhmän tehoaineet ja epäilyt niiden vaikutuksista mehiläisten joukkokuolemiin. Monella asiaan vihkiytymättömällä on yksikertainen vastaus ongelmien poistoon: kielletään aineet, mielellään kaikki.

- Minullakin on kaksi mehiläispesää, asia huolestuttaa myös itseäni. Yksittäisten tehoaineiden kieltäminen ei kuitenkaan välttämättä ole vastaus ongelmaan. Aionkin avata kansantajuisesti kevään mittaan sekä kasvinsuojeluaineisiin liittyvää valvontaa että kertoa, miten mehiläisiä suojellaan kemikaaleilta, Lotta kertoo.

Yksi iso ongelma voivat olla myös kasvinsuojeluainekemikaalien väärennökset. Jo muutaman viikon päästä tubekanavalla on luvassa raporttia Ranskasta väärennöksiä käsittelevästä seminaarista. Esimakua aiheesta saa jo tästä videosta, jossa pääroolissa ovat Lotan lisäksi tomaatti, salaatti ja ”mätämuna”.

Katso video elintarvikepetoksesta: https://www.youtube.com/watch?v=AJnFuoJobh8&t=2s

Lotta Kailan Youtue-kanavan voit tilata täältä: https://www.youtube.com/channel/UC57G2D7urxIggfjQP3GvC0g

Lisätietoja:

ylitarkastaja Lotta Kaila, p. 029 5052 084, sahkoposti muotoa: etunimi.sukunimi(at)tukes.fi

Twitter: @LottaKaila

Nauttia itse tehtyä olutta, jonka raaka-aineista jokaisen on itse tehnyt ja tuottanut. Sellainen on Tukesin ylitatarkastajan Lotta Kailan unelma, jota hän antaumuksella lähti edistämään muutama kesä sitten. Ensimmäinen askel oli kylvää ohraa. Mullasta ei kuitenkaan noussut pelkästään ohrankorsia, vaan viljelyksillä kesän valosta ottikin ilon irti täysin toinen laji; valvatti. Rikkaruohon valtaama ohrapelto vahvisti Lotan käsitystä siitä, kuinka haastavaa ohran viljely on ja kuinka paljon tietotaitoa hyvän ja puhtaan oluen tekoon vaaditaan.

Olutunelman käytännön karikot antoivat Lotalle kipinän myös toiseen kokeiluun. Kaikkien suomalaista ruokaa syövien pitäisi tietää, miten paljon puhtaan ruuan eteen tehdään työtä jo ennen kuin yhtäkään siementä on edes kylvetty. Yksi osa tätä työtä on kasvinsuojeluun käytettävien kemikaalien sisältämien tehoaineiden riskien arviointi, kemikaalien hyväksyminen Suomen ilmastossa käytettäviksi sekä kasvinsuojeluun käytettävien kemikaalien ja niiden käytön valvonta. Lotta itse tekee työkseen jälkimmäistä. Hän päätti, että omalta osaltaan haluaa edistää tietämystä kertomalla kansantajuisesti omasta työstään. Syntyi Youtube-kanava Työpöydältä peltoon. Siellä Lotta avaa, millaista työtä tehdään niin Tukesin kuin Euroopan unioninkin työpöydillä, jotta kasvinsuojeluun käytettävät aineet olisivat laadukkaita ja turvallisia.

Katso esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=QAXIzbYGiVo

Jos jostain kasvinsuojeluun liittyvästä on suomalaisille painautunut viime vuosina muistijälki, sana on luultavasti glyfosaatti. Toinen vahva ehdokas on neonikotinoidi-ryhmän tehoaineet ja epäilyt niiden vaikutuksista mehiläisten joukkokuolemiin. Monella asiaan vihkiytymättömällä on yksikertainen vastaus ongelmien poistoon: kielletään aineet, mielellään kaikki.

- Minullakin on kaksi mehiläispesää, asia huolestuttaa myös itseäni. Yksittäisten tehoaineiden kieltäminen ei kuitenkaan välttämättä ole vastaus ongelmaan. Aionkin avata kansantajuisesti kevään mittaan sekä kasvinsuojeluaineisiin liittyvää valvontaa että kertoa, miten mehiläisiä suojellaan kemikaaleilta, Lotta kertoo.

Yksi iso ongelma voivat olla myös kasvinsuojeluainekemikaalien väärennökset. Jo muutaman viikon päästä tubekanavalla on luvassa raporttia Ranskasta väärennöksiä käsittelevästä seminaarista. Esimakua aiheesta saa jo tästä videosta, jossa pääroolissa ovat Lotan lisäksi tomaatti, salaatti ja ”mätämuna”.

Katso video elintarvikepetoksesta: https://www.youtube.com/watch?v=AJnFuoJobh8&t=2s

Lotta Kailan Youtue-kanavan voit tilata täältä: https://www.youtube.com/channel/UC57G2D7urxIggfjQP3GvC0g

Lisätietoja:

ylitarkastaja Lotta Kaila, p. 029 5052 084, sahkoposti muotoa: etunimi.sukunimi(at)tukes.fi

Twitter: @LottaKaila

EGO tuo markkinoille uuden Pro-sarjan kesällä 2018

EGO Power+ Pro-sarjan akkukäyttöisissä puutarhakoneissa yhdistyvät poikkeuksellinen voima ja käyttäjäystävällisyys. Uusi Pro-sarja on suunniteltu työskentelemään kovemmin, koko päivän joka päivä, haastavimmissakin olosuhteissa. Tämä mallisto vie bensiinivapaan työskentelyn kokonaan uudelle tasolle taaten korkean tuottavuuden.

Kaikki Pro-sarjan laitteet on suunniteltu kestämään kovaa käyttöä pitkään, jolloin voidaan minimoida koneiden huoltoaika. Ja koska ne ovat hiljaisempia, kevyempiä ja niiden tärinä on vähäisempää eivätkä ne tuota pakokaasuja, voidaan työskennellä miellyttävästi pidempään.

Voima ja suorituskyky, joka ylittää polttomoottorikoneiden vastaavat

”EGO asetti standardit erittäin korkealle luodessaan uutta ammattikäyttöön tarkoitettua Pro-sarjaa. EGO ei tyytynyt vain määrittelemään uudelleen mitä akkukoneilla voi tehdä vaan halusi luoda voiman ja suorituskyvyn, joka ylittää polttomoottorikoneiden vastaavat”, kertoo Proviter Oy:n toimitusjohtaja Mikko Lepistö.

EGO:n vähän tärisevät akkukoneet auttavat käyttäjää välttymään tärinätaudilta, mikä tunnetaan myös valkosormisuutena. Se aiheuttaa kivuliaita ja vammauttavia häiriöitä verisuonissa, hermoissa ja nivelissä. Hiiliharjattomalla moottorilla ja vähemmillä liikkuvilla osilla varustettuna kaikki EGO Power+ koneet on suunniteltu toimimaan alhaisilla tärinätasoilla, usein alle toiminta-arvon 2,5 m/s² ja reilusti alle raja-arvon 5,0 m/s².

Polttomoottorikoneet ovat äänekkäitä ja päivittäinen altistuminen voi johtaa kuulon alenemiseen tai tinnitukseen. Työskentely meluisassa ympäristössä voi myös johtaa työperäisen stressin lisääntymiseen. EGO Power+ koneet ovat paljon hiljaisempia kuin polttomoottorikoneet, mikä vähentää mahdollisia riskejä erityisesti pitkäaikaisessa käytössä.

EGO Power+ akkukäyttöiset puutarhakoneet on suunniteltu kestämään kovaa käyttöä pitkään ja sopivat erittäin hyvin ammattikäyttöön urbaanissa ympäristössä, jossa niistä on myös vähemmän haittaa ympäristölle kuin äänekkäistä polttomoottorikoneista.

Ylivertaisella akkuteknologialla jopa 9 400 euron elinkaarisäästöt

Kaikki EGO Power+ akut sekä reppuakut perustuvat 56 V Arc Lithium -teknologiaamme ja ne ovat yhteensopivia kaikkien koneidemme kanssa. Akkujen korkealuokkaiset akkukennot, joissa on sekä korkea teho, että suuri energiatiheys, kestävät jopa 1000 latauskertaa. Perustuen 1000 lataukseen päivittäiseen 12 euron polttoainekustannukseen verrattuna, reppuakku maksaa itsensä takaisin noin 160 latauksen jälkeen (latauksen hinta noin 0,19 euroa). Vuosittainen säästö on jopa 3100 euroa ja kokonaissäästö akun elinkaaren aikana voi olla jopa 9 400 euroa.

Pro-sarjan siimaleikkuri ja ruohoraivuri antavat tehokasta vastusta vaikeaankin maastoon

EGO Power+ BCX3800 trimmerissä on tehokas ja hyvän hyötysuhteen omaava hiiliharjaton moottori. Nopeuden säätö tapahtuu liipaisimesta, jossa on myös turvalukko. Trimmerissä on säädettävät kädensijat ja hiilikuituinen varsi. Trimmeri toimitetaan siimapäällä sekä 30 cm leveällä ruohoraivuriterällä. Siiman pituus on 38 cm ja paksuus 2,4-3,0 mm. Trimmerin liitäntä akkuun tapahtuu pistokkeella. Käyttöaika BAX1500-akulla ja trimmeripäällä on 3 tuntia ja 30 minuuttia – 5 tuntia ja 50 minuuttia sekä ruohoraivuripäällä 7 tuntia – 9 tuntia. Trimmeri painaa 6,5 kg.

Pro-sarjan pensasleikkurilla terävämpää ja tehokkaampaa pensaiden leikkuuta

EGO Power+ HTX6500E pensasleikkurissa on ergonominen pyöreä takakahva, joka mahdollistaa leikkurin pyörittämisen kädessä ilman takakahvan asennon muuttamista. Pensasleikkurissa on laser-leikatut 65 cm timanttihiotut terät. Käytössä on kaksi nopeutta ja liitäntä akkuun on pistokkeella. Pensasleikkurin käyttöaika BAX1500-akulla on 5 tuntia ja 10 minuuttia. Pensasleikkuri painaa 3,9 kg.

Pro-sarjan lehtipuhallin on markkinoiden tehokkain kädessä kannettava lehtipuhallin

EGO Power+ LBX6000 lehtipuhaltimessa on hiiliharjaton moottori ja 20 N puhallusvoima. Tehon säätö tapahtuu liipaisimesta boost-painikkeesta, josta saa vielä lisävoimaa. Lehtipuhaltimen liitäntä akkuun tapahtuu pistokkeen avulla. Lehtipuhaltimen ilmamäärä on 1079 m2/h ja ilmanopeus 58 m/s. Käyttöaika BAX1500-reppuakulla on 70 min – 5 h 40 min. Lehtipuhallin painaa 2,7 kg.

Pro-sarjan litiumioni-reppuakku tarjoaa runsaasti voimaa ja käyttöaikaa vaativiin ulkotöihin

EGO Power+ BAX1500 litiumioni-reppuakun 1568 Wh energiamäärä (28 Ah ja 56 V) tekee siitä täydellisen ammattikäyttöön. EGO:n reppuakut antavat virtaa koneille kovimmassakin kaatosateessa ja niiden erittäin vahva runko on suunniteltu kestämään kaikki mahdolliset kolhut. Miellyttävät neopreenivaljaat hylkivät hikeä ja niissä on akun pikakiinnitys, mikä mahdollistaa sen, että samaa akkua voivat käyttää useat käyttäjät kukin omilla valjaillaan. Varaustilan voi tarkistaa led-varausmittarista. Sen IP66 sääsuojaus mahdollistaa toiminnan kaikissa sääolosuhteissa. Reppuakussa on myös tehokas jäähdytys, jykevä ja kestävä pistoke sekä 12 V ulosotto USB-portista. Sen voima vastaa 80 % markkinoilla olevia polttomoottorikoneita. Ja kaikki tämä hiljaisesti ilman pakokaasuja ja vähäisellä tärinällä. Reppuakku sopii käytettäväksi suoralla kytkennällä pensasleikkurin BCX3800E, lehtipuhaltimen LBX6000 ja trimmerin HTX6500 kanssa. Kuluttajalaitteet voidaan kytkeä reppuakkuun adapterilla. Reppuakun paino on 11 kg.

Pro-sarjan akkuvaljaat mahdollistavat optimaalisen akun valinnan eri käyttötarkoituksiin

EGO Power+ BH1000 akkuvaljaat ovat yhteensopivia kaikkien 2,0 - 7,5 Ah (56 V) EGO Power+ litiumioniakkujen kanssa. Akkuvaljaissa on helppo ja suora kytkentä Pro-sarjan koneisiin ja kuluttajakoneisiin kytkentä tapahtuu adapterilla. Kevyissä ja ergonomisesti suunniteluissa akkuvaljaissa on topatut olkahihnat, selkäpehmuste sekä kantokahva, jotka antavat lisämukavuutta työskentelyyn. Akkuvaljaat ovat yhteensopivia kaikkien EGO Power+ akkujen ja koneiden kanssa ja koska akku on valjaissa, ei laitteessa, niitä on kevyempi ja helpompi käsitellä.

Pro-sarjan laturi lataa reppuakut nopeasti ja helposti

EGO:n Pro-sarjaan kuuluu myös CHX5500E laturi pikalataustoiminolla sekä led lataus- ja diagnostiikkailmaisimella. Latausaika esim. BAX1500 reppuakulle pikalatauksella on 3 tuntia ja 30 min.

EGO Power+ Pro-sarjan akkukäyttöiset puutarhakoneet, akut ja laturit ovat nähtävillä Vihertekniikka-messuilla Jyväskylässä 14-15.2., Proviter Oy:n EGO osastolla B 544.

Painolaatuisia valokuvia ja esite: https://drive.google.com/drive/folders/1OWO7oVOHNAaowFA-ivgCz5R54P4DdrXu?usp=sharing 

Lisätietoja:

Mikko Lepistö

Toimitusjohtaja

010 229 1251
mikko.lepisto@proviter.fi

www.proviter.fi/ego

Lintujen talviruokintapaikka omalla pihamaalla tarjoaa mukavan mahdollisuuden päästä seuraamaan tarkemmin, mitä lintujen maailmassa tapahtuu. Ehkäpä samalla pääsee myös bongaamaan itselleen aivan uuden lintulajin. Pian alkaa olla myös aika ripustaa linnunpönttö paikoilleen, mikäli haluaa siihen asukkeja tulevana kesänä. Biltema tarjoaa vinkkejä lintujen talviruokintaan ja huomioita linnunpöntön ripustamiseen.

Monipuolista ravintoa linnuille

Lintujen ruokaa voi ostaa nykyään lähes mistä tahansa kaupasta. Biltema myy Pohjoismaissa yli 100 tonnia auringonkukansiemeniä, siemensekoitusta ja talipalloja vuodessa. Menekki riippuu tietysti täysin talven säistä ja rankkuudesta. Monet lintulajit syövät mielellään auringonkukansiemeniä, mutta kaikki eivät saa kunnolla kuorittua niitä. Siksi ruokintapaikalle kannattaakin lisätä monipuolisempaa tarjontaa: talipalloja, maapähkinöitä, silavaa, kuivattua kookosta ja hedelmiä sekä kuivahtaneita leivänmuruja.

Kesäisin lintujen ruoasta on yleensä ylitarjontaa. Useimmat pikkulinnut syövät silloin matoja ja hyönteisiä, jotka ovat ravinteikkaampia kuin siemenet ja marjat. Siitä ei ole toki haittaa, että ruokkii lintuja myös kesäisin. Kesäruokinnasta hyötyvät varsinkin aikuiset linnut, sillä tällöin niillä on paremmin aikaa etsiä «oikeaa» ruokaa poikasilleen.

On hyvä myös huomioida, että linnut piiloutuvat mielellään syödessään. Olisikin hyvä, jos ruokintapaikka olisi puskien ja puiden läheisyydessä, jotta linnut pääsisivät suojautumaan vihollisilta, kuten petolinnuilta ja kissoilta.

Aika laittaa linnunpönttö paikoilleen

Alkukeväästä on hyvä hetki ripustaa linnunpönttö pihapuuhun. Mitä aiemmin linnunpöntön laittaa, sitä suuremmat mahdollisuudet on, että se saisi asukkeja vielä samana vuonna – ja vieläpä lintupesueen. Jo maaliskuun lopussa talitiaiset voivat hyvin asettua pönttöön taloksi ja ryhtyä pian munimaan.

Nykyaikainen metsätalous on saanut aikaan sen, että luonnon tarjoamat omat pesintäpaikat ovat valitettavasti vähentyneet. Sillä onkin iso merkitys monille lintulajeille, jos niillä on mahdollisuus päästä pesimään linnunpönttöön.

Biltemasta voi hankkia linnunpöntön valmiina, mutta sellaisen voi nikkaroida helposti myös itse vain muutamaa lautaa ja muutamia lisätyökaluja käyttäen. Linnunpöntön rakentaminen onnistuu myös amatöörinikkaroijalta, ja se on mukavaa koko perheen ajanvietettä.

Lentoaukon voi tehdä pönttöön esim. säädettävällä poralla. Perinteisessä pikkulinnuille, kuten sini- ja talitiaisille ja kirjosiepoille, soveltuvassa pöntössä on halkaisijaltaan 32 mm:n aukko. Vähän isompi pönttömalli, jossa on 50 mm:n lentoaukko, on hyvä puolestaan kottaraisille, peipoille ja varpusille. Kannattaa miettiä jo etukäteen, minkä lintulajin toivoisi käyttävän pönttöä ja päättää lentoaukon ja itse pöntönkin koko sen perusteella.

On muutama seikka, jotka kannattaa huomioida linnunpönttöä kiinnittäessä: Sitä ei esimerkiksi saisi ripustaa suoraan etelän suuntaan. Auringonpaisteella pönttö voi päästä lämpenemään liikaa, ja se voi johtaa linnunpoikasten kuolemaan. Pöntön tulisi lisäksi nojata hieman eteenpäin, jotta poikasten on helpompi päästä pois pesästä, ja katon olisi hyvä olla ulkoneva, jolloin se suojelee pesuetta sateelta ja erilaisilta varislinnuilta. Aiemmin laitettiin usein istumaorsi pöntön ulkopuolelle, mutta sitä ei enää suositella. Se voi nimittäin houkutella variksen istumaan ja odottamaan, että pienet linnunpoikaset ilmaantuisivat lentoaukon luo.

Bilteman suosittelemat tuotteet:

Lintulauta/ruokinta-automaatti: Suuri lintulauta, jossa yhtä aikaa tilaa kahdeksalle pikkulinnulle. Säiliö kestävää, läpinäkyvää muovia, josta on helppo nähdä, tarvitseeko se täyttöä. Mukana ripustin. Korkeus: 48 cm. Tilavuus: Noin 1,7 litraa. Tuotenro 14-2493. 8,99 €.

Lintulauta/ruokinta-automaatti: Yhdistelmäautomaatti kolmelle linnunsiementyypille. Säiliö kestävää, läpinäkyvää muovia, josta on helppo nähdä, tarvitseeko se täyttöä. Täytetään nostamalla ja kääntämällä kansi sivulle. Mukana ripustin. Tilavuus: 8 dl. Tuotenro 14-2494. 3,99 €.

Talipallonpidin: Estää suuria lintuja nappaamasta talipalloja. Pallot on helppo pujottaa lankojen välistä, minkä jälkeen teline vain ripustetaan roikkumaan koukustaan. Mitat: 80 x 280 mm. Tuotenro 14-2495. 1,99 €.

Lintulauta/ruokintateline: Rengasmainen ruokintateline, jossa tilaa monelle talipallolle tai omenalle. Teräslankarakenne estää suuria lintuja nappaamasta talipalloja. Mukana ripustin. Ulkoläpimitta: 24 cm. Tuotenro 14-2496. 5,99 €.

Linnunsiemensekoitus 4 kg: Ravinteikas linnunsiemensekoitus luonnonlinnuille. Sisältää kuorittuja auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä samassa suhteessa. Tuotenro 47-483. 11,99 €.

Talipallot 50 kpl: Talipalloja sangossa (à 90 g/kpl). Sisältää 19 % rasvaa, joten lintujen on helpompi syödä seosta kovalla pakkasella. Sisältö: vehnäjauho 40 %, talirasva 19 %, auringonkukansiemen 13 %, durra 10 %, vehnä 10 %, maapähkinä 2 %, kalsium 6 %. Tuotenro 47-476. 11,99 €.

Linnunpönttö: Puuta, avattava etuosa. Kulkuaukon ympärillä on tikoilta suojaava metallilevy. Kaksi erikokoista mallia. Tuotenrot 14-225–14-226. 8,99 € / 11,99 €.

Lisätiedot:

Biltema Asiakaspalvelu
asiakaspalvelu@biltema.fi
Puh. 09 427 05 830
www.biltema.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Viherympäristöliitto ry järjestää 39. kerran valtakunnalliset Viherpäivät Jyväskylän Paviljongissa 14.–15.2.2018. Paikalle tulee noin 1400 ammattilaista kahden päivän ajaksi seminaareihin sekä tutustumaan Vihertekniikka-näyttelyyn. Näyttelyssä on mukana noin 100 näytteilleasettajaa.

Viherpäivät ovat viheralan tärkein viheralan ammatillinen koulutus- ja näyttelytapahtuma. Päivien teema Viisas Vihreä haluaa viestiä viheralueitten tärkeästä merkityksestä rakennetussa ympäristössä. Viisas päättäjä ymmärtää luonnonympäristön merkityksen ja tukee ympäristökokemusten syntymistä kaupungeissa.

Viheralan ammattilaisilla on merkittävä rooli puhuttaessa hyvän elinympäristön syntymisestä, vastatessa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien haitallisten vaikutusten lieventämisestä ja estämisestä, luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä kaupunkiympäristössä ja hulevesien luontopohjaisten ratkaisujen edistämisessä.

Tänä vuonna Viherpäivillä ajankohtaisia asioita ovat ammatillisen koulutuksen haasteet, kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen viherrakentamisessa, kiertotalouden edistäminen viherrakentamisessa, biohiilen käyttömahdollisuudet kasvualustoissa ja digitaaliset ratkaisut viheralueiden suunnittelussa, havainnollistamisessa ja työkoneiden ohjauksessa.

Mukana päivillä on useita huippuasiantuntijoita ulkomailta ja kotimaasta.

–      On tärkeää saada luennoitsijoiksi ammatillisia huippuasiantuntijoita ja mielipidevaikuttajia. Meillä ei Suomessa ole laajoja resursseja viheralan tutkimuksessa, joten kaikki ulkomailta saatava tieto on arvokasta, pääsihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitosta toteaa.

–      Hyvä esimerkki on biohiili, josta kuhistaan tällä hetkellä paljon Suomessa ja monissa kaupungeissa tehdään katupuiden kasvualustoilla kokeita, joissa käytetään biohiiltä. Tukholmassa on näitä kokeita tehty useamman vuoden ajan. On tärkeää, että saamme heti tietoa kokemuksista ja voimme ehkä välttää virheitä.

Digitalisaatio etenee nopeaa vauhtia. Viheralalla mietitään, miten eri ohjelmat saadaan toimimaan yhdessä ja miten suunnitelmia voidaan monipuolisesti havainnollistaa päättäjille, miten kaupunkilaiset saadaan osallistumaan suunnitteluun sekä miten työmaalle saadaan suunnitelmista siirrettyä tieto ohjaamaan työkoneita. Yksi haaste on integroida erilainen tieto osaksi viheralueiden suunnittelua. Maisema-arkkitehtien ja maisemasuunnittelijoiden on koottava monialaista tietoa ja käyttämään sitä kohteen suunnittelussa. Suunnittelija on yhdysside eri tieteenalojen välillä.

–      Huikeimpia kehitysnäkymiä ympäristön suunnitteluun tuovat pelimaailman sovellukset ja virtuaalitodellisuus. Esimerkiksi Oulussa on puistosuunnitelman havainnollistamisessa ja visualisoinneissa on käytetty virtuaalitodellisuuden sekä lisätyn todellisuuden ratkaisuja, paikkatietoinsinööri Taneli Hiltunen kertoo Viherympäristöliiton Viherpäivillä.

Lisätiedot

Pääsihteeri Seppo Närhi

Viherympäristöliitto ry

0400 419085

seppo.narhi@vyl.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Viherympäristöliiton puheenjohtaja Sauli Rouhinen nosti esille 14.2. Viherpäivien avauspuheenvuorossa kaupunkiluonnon merkityksen. Kaupungit laajenevat uusille alueille, luontoa häviää, luontoalueet pirstoutuvat ja luontoyhteyksiä katkeaa. Tätä kehitystä voi arvostella, mutta sen voi kääntää myös mahdollisuudeksi. Myös resurssiviisasta suunnittelua ja materiaalien – myös jätteiden – tehokasta käyttöä tuotiin useissa Viherpäivien esitelmissä esille.

– Kärjistettynä on esitetty, että kaupungit levitessään luontoon ovat kuin syövän etäpesäkkeitä hävittäessään luontoa. Kehitys on käännettävissä, mutta se vaatii kaupunkiekosysteemien ja niitä ympäröivien luonnonalueiden yhteyksien avaamista ja vahvistamista sekä kaupunkiluonnon ja ekosysteemipalveluiden määrätietoista elvytystä. Kaupunkeja on uudistettava. Uudistamisen malleja ja lähestymistapoja on toki runsaasti: vihreät kaupungit, fiksut tai älykkäät kaupungit, kestävät kaupungit, iskunkestävät ja muutoskykyiset kaupungit.

– Kiertotalous-konsepti on käyttökelpoinen pohdittaessa, kuinka kestävyyssiirtymä jossain konkreettisessa kaupungissa toteutetaan. Siirtymänhallinta on toinen tärkeä käsite, sillä on aivan oleellista, ketkä toimijatahot – poliitikot, virkamiehet, suunnittelijat, käsityöläisammattilaiset ja kansalaiset – osallistetaan kestävyyssiirtymään, Sauli Rouhinen pohtii.

– Kaupunkitilan käytettävyys ja käyttäjäystävällisyys ovat tärkeämpiä tavoitteita kuin tehokkuus. Kaupunkitilaa tulee varata myös ihmisten oleskelulle ja leikille.

– Kaupunkitilan on oltava ymmärrettävä ilman käyttöohjeita ja opasteita. Kaupunkitilaa on uskallettava käyttää ilman, että meitä kalvaa kysymys: onkohan tämä sallittua, Viherympäristöliiton puheenjohtaja Sauli Rouhinen pohtii.

Viheralan ammattilaiset ja asiantuntijat eivät ratkaise kaikkia eteemme nousevia haasteita, mutta heillä on kasvava rooli niitä ratkottaessa.

Jäte on resurssi ympäristöä suunniteltaessa

Professori Julie Bargmann kertoo Viherpäivillä kokemuksistaan hyödyntää jätteitä ympäristönsuunnittelun raaka-aineena. Teollisuuden ja kaupunkiprosessien jätöksiä ei hävitetä kaatopaikoille; sivutuotteet kierrätetään uusiotuotantoon. Hänen johtamansa suunnittelutoimisto D.I.R.T studio on tehnyt jätteestä osan kestävää kehitystä monilla teollisuusalueilla USA:ssa.

Bargmannin suunnitelmat perustuvat vanhan materiaalin uusiokäyttöön ja hän hyödyntää uusiutuvia järjestelmiä luonnonvarojen uudelleenrakentamiseksi. Bargmann on palkittu usealla American Society of Landscape Architectsin kunniapalkinnolla, Rooman American Academyn palkinnolla sekä Smithsonian Design Museumin kansallisella suunnittelupalkinnolla.

Kestävä rakentaminen on vastuullisuutta

– Lyhyesti sanottuna kestävä rakentaminen on vastuullisuutta, tuoteryhmäpäällikkö Tiina Kaskiaro toteaa.

– Kestävässä rakentamisessa olennaista on tarkastella eri ratkaisuja koko niiden elinkaaren ja vastuullisuuden kaikkien osa-alueiden kannalta. Vaikka ilmastonmuutoksen torjunta on keskeinen päämäärä, vähäpäästöisyys tai energiatehokkuus eivät esimerkiksi saa ohjata valintoja käyttäjien terveellisyyden tai turvallisuuden kustannuksella.

– Työ vaatii eri osapuolten tiivistä yhteistyötä. Ammattitaitoisella suunnittelulla, toimivilla teknisillä ratkaisuilla ja huolellisella toteutuksella on olennainen merkitys kestävän rakentamisen tavoitteiden saavuttamisessa, Tiina Kaskiaro muistuttaa.

Korjausrakentamisen määrän kasvaessa uusiokäyttöön sopivien jätteiden määrä kasvaa vielä entisestään. Hyödyntämällä purkujätteistä tuotettuja uusiomateriaaleja primääristen luonnon raaka-aineiden, kuten kiviaineksen sijaan, materiaalitehokkuus paranee.

Uudisrakentamisen maarakennustöissä syntyy suuria määriä irrotettuja maa- ja kiviaineksia, joita ei voida hyödyntää syntypaikalla. Nämäkin massat voidaan lukea uusiomateriaaliksi. Niiden järkevä hyötykäyttö lähialueilla on merkittävä tekijä kiertotalouden näkökulmasta, koska näin vältetään maa-ainesten pitkät kuljetukset maakaatopaikoille.

Päästöjä voidaan vähentää tehokkaalla suunnittelulla

Rakennustoiminta on yksi suurimpia luonnonvarojen kuluttajia Suomessa. (Valtioneuvosto 2016). Rakentamisessa aiheutuvat päästöt nähdään usein merkityksettömiksi rakennetun ympäristön käytönaikaisiin päästöihin verrattuna. Rakentamisen kiviaineshuolto on kuitenkin tunnistettu yhdeksi potentiaaliseksi tekijäksi rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä.

– Rakentamisesta aiheutuviin päästöihin voidaan vaikuttaa tehokkaimmin resurssiviisaan suunnittelun keinoin. Rakentamisessa muodostuvien kaivumaiden ja purkumateriaalien hyötykäyttö vähentää luonnonvarojen kulutusta sekä rakentamiseen liittyviä kuljetuksia.

– Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että maankäytön suunnittelun kokonaisvaltaisilla ratkaisuilla ja kaavoituksesta lähtevällä kiviaineshuollon aktiivisella johtamisella voidaan saavuttaa merkittäviä rakennusvaiheen aikaisia päästövähennyksiä, geotekniikan suunnittelija Roosa Kohonen kertoo.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sauli Rouhinen

Puh. 050 565 8394, sauli.rouhinen@gmail.com

Pääsihteeri Seppo Närhi

Puh. 0400 419085, seppo.narhi@vyl.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Ammatillisessa koulutuksessa on tapahtumassa suurin muutos sitten näyttötutkintojärjestelmän käyttöönoton vuonna 1994. Muutos merkitsee suuria haasteita ammatillisille oppilaitoksille, kun rahoitus muuttuu ja opetuksen sisältö muuttuu. Ammatillisen koulutuksen haasteista puhuttiin Viherympäristöliiton Viherpäivillä 14.2. Jyväskylän Paviljongissa.

Nykyinen perusrahoituspainotteinen ammatillisen koulutuksen rahoitus muuttuu. Jatkossa puolet rahoituksesta on perusrahoitusta. Loput jakaantuvat tuloksellisuusrahoitukseen ja vaikuttavuusrahoitukseen.

– Ratkaisuiden joukossa on osaamisen kehittämisen painopisteen siirtäminen oppilaitoksista verkkoon ja työpaikoille, ja on otettava käyttöön uusia toimintatapoja, Viher- ja puutarhaopettajien yhdistyksen puheenjohtaja Taavi Forssell toteaa Viherpäivillä 14.2.2018 Jyväskylän Paviljongissa.

– Oppilaille on tarjolla joustavampia mahdollisuuksia valita urapolkuja opiskelun aikana, mutta samaan aikaan opettajien määrää joudutaan karsimaan. Esimerkiksi puutarha- ja viheralan nykyiset tutkinnot niputetaan yhteen. Tämä aiheuttaa samalla haasteen, miten tutkintoja ja tutkintonimikkeitä voidaan markkinoida tavalla, joka vetoaa alaa vielä tuntemattomaan nuoreen tai aikuiseen opiskelua miettivään henkilöön, Forssell jatkaa.

Viheralalle uusia FISE-pätevyyksiä

FISEn pätevyyspalvelu on ollut toiminnassa vuodesta 2003 lähtien. Tavoitteena on ollut palvella rakennusalan henkilöpätevyyksien puolueettomana toteajana ja pätevyysrekisterin ylläpitäjänä kattavasti koko Suomen alueella. Rekisterissä on lakiin perustuvien suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksien lisäksi markkinalähtöisiä rakennus- ja kiinteistöalan tarpeellisiksi kokemia pätevyyksiä. Tällä hetkellä FISEn palvelussa on 77 pätevyysnimikettä ja rekisterissä on noin 8700 voimassaolevaa pätevyyttä.

FISE ja Viherympäristöliitto allekirjoittivat kesällä 2017 yhteistyösopimuksen viheralan henkilöpätevyyksien toteamistoiminnasta. Yhteistyöllä laajennetaan FISEn pätevyysvalikoimaa kattamaan myös viheralan henkilöpätevyyksiä. Rakennusalan nopeassa kehityksessä on varmistettava eri alueiden korkeatasoinen osaaminen. Viherrakentaminen on yksi kasvavista erityisaloista, jossa kaupungistumisen, kansainvälistymisen ja muiden maailmanlaajuisten trendien mukanaan tuomat haasteet lisäävät korkeatasoisen osaamisen tarvetta.

– Ensimmäisenä uutena pätevyytenä perustetaan viher- ja ympäristörakennuttajan pätevyys. Julkinen sektori hankkii viher- ja ympäristörakennuttamisen palveluita yhä enemmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Myös kuntien ja kaupunkien omat organisaatiot tarvitsevat hankkeiden vaatimustason ja koon kasvaessa viheralan rakennuttajaosaamista. Yksityisellä sektorilla on niin ikään tarvetta parantaa viheralueiden tasoa ja kestävyyttä, FISE Oy:n toimitusjohtaja Maritta Mäkinen kertoo.

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Marita Mäkinen

FISE Oy

puh. 050 574 5099

marita.makinen@firse.fi

Pääsihteeri Seppo Närhi

Viherympäristöliitto ry

Puh. 0400 419085

seppo.narhi@vyl.fi

Turun kansallinen kaupunkipuisto on arvomaisemien helminauha. Se on luontoa, kulttuurihistoriaa, rakennuksia ja puistoja. Alueeseen tiivistyy Turun ja Suomen historia.

Aurajoen ranta on kaupunkipuiston ydintä. Alue ulottuu Kuralan kylämäestä ja Aurajokilaakson kulttuurimaisemasta muun muassa Ylioppilaskylän, Turun vanhan kaupunkikeskustan kautta aina Ruissaloon saakka.

Nimitys kansalliseksi kaupunkipuistoksi saatiin 2013, joten kaupunkipuisto viettää tänä vuonna 5-vuotissynttäreitään. Synttäreiden kunniaksi keräämme kaupunkilaisten ideoita ja ajatuksia siitä, miten kansallista kaupunkipuistoa tehdään tunnetuksi ja voidaan kehittää kaupunkilaisten olohuoneena entisestään.

Kaupunkilaisilta tulleita ideoita voidaan rahoittaa Turun kaupungin kaunistamisrahaston vuotuisella tuotolla. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus.

•  Vastaa kyselyyn: Mitä haluaisit turkulaisten yhteiseen olohuoneeseen? Mikä tekisi siitä entistä viihtyisämmän? 

Keräämme ehdotuksianne 9.3. asti.

Mikä on kaunistamisrahasto?

Kaunistamisrahasto on lahjoitusrahasto, joka on perustettu Turun kaupunginvaltuuston 24.1.1972 ja 11.2. 1980 tekemillä päätöksillä yhdistämällä Kauppaneuvos P.C. Rettigin rahasto, Kreivi Creutzin rahasto, Turun kunnalliskokouksien rahasto, Rahasto taideteosten ostoon kaupungin puistoihin, G.A. Petreliuksen rahasto kaupungin kaunistamiseksi, Elis Salutskij'n testamenttivarat ja Kupittaan rahasto.

Rahaston tuottoa tulee ensisijaisesti käyttää kaupunkikuvallisesti merkittävien kohteiden kehittämiseen ja uusiin kaunistamishankkeisiin. Julkinen taide on yhteistä omaisuutta, jolla on merkitystä paitsi kaupungin imagoon myös kaupunkilaisten hyvinvointiin. Summa, joka kaunistamiseen käytetään, ei ole vakio.

Lisätietoa: Turun kansallinen kaupunkipuisto

Julkaisuvapaa 15.2. klo 10

Vantaan Tikkurilan ydinkeskustan julkiset tilat, Kirjastopuisto ja Tikkurilantori, on palkittu Vuoden 2017 Ympäristörakenteena. Aiemmin katu- ja pysäköintialueena toiminut Vantaan kaupungintalon ympäristö on muuttunut Tikkurilantorin ja Kirjastopuiston rakentamisen myötä arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi kävelykeskustaksi, torikaupan alueeksi, tapahtumapaikaksi ja oleskelualueeksi.

Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 15. helmikuuta Jyväskylässä järjestetyillä Viherpäivillä. Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkitun kohteen rakennuttajalle sekä suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisimmin mukana olleille tahoille.

Kunniakirjat saivat rakennuttamisesta Vantaan kaupunki/kuntatekniikan keskus, suunnittelusta Maisemasuunnittelu Hemgård, taideteoksista Taiteilijaryhmä ART4 ja rakentamisesta VRJ Etelä-Suomi Oy.

Korkeatasoista elävää kaupunkikeskustaa

Tikkurilan ydinkeskustan julkisen ulkotilan suunnittelun kaupunkikuvallisena ja toiminnallisena lähtökohta on vuonna 2006 järjestetyn maisema-arkkitehtuurikilpailun tulos. Kilpailun voitti Maisemasuunnittelu Hemgård työryhmineen ehdotuksellaan Tik'kuja, joka kunnioitti olevaa miljöötä ja 1950-luvun mittakaavaa.

Monta vuotta kestäneen tinkimättömän työn ansiosta aiemmin epämääräinen, katu- ja pysäköintialueena toiminut kaupungin- ja kirjastotalon ympäristö on nyt toiminnallisesti monipuolinen, visuaalisesti tasapainoinen sekä arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen oleskelu-, leikki- ja torialue.

Tikkurilantori rakennettiin vuosina 2012 – 2014, Kirjastotorin avajaisia vietettiin syksyllä 2017.

Avara tori, elävä puisto

Tikkurilantori muodostuu kaupungintalon edusaukiosta, varsinaisesta torista sekä niiden väliin sijoittuvasta vesialtaasta. Kaupungintalon edusaukio myötäilee hiljattain peruskorjatun rakennuksen 1950-luvun henkeä alkuperäistä laatoitusta rekonstruoivilla isoilla betonilaatoilla, liuskekiviportailla ja koivuistutuksilla. Torin pinnoitteena on harmaa graniittikiveys ja sitä elävöittävät ympäristön katujen ja kujien suuntia osoittavat viivat, ’tikut’.

Aukiomainen Tikkurilantori jatkuu luontevasti pienipiirteisempään, ilmeikkääseen Kirjastopuistoon. Pinta-alaltaan pienehkö puisto jakautuu kahteen toiminnalliseen osaan: liikuntaan ja leikkiin skeittialueineen sekä avoimeen, rauhallisempaan maisematilaan auringonottoa, nurmella oleskelua ja erilaisia tapahtumia varten. Kaltevalla, kohti kirjastoa kohoavalla nurmipinnalla on luotu puistoon uusi maisemallinen elementti, aurinkoinen etelärinne, joka houkuttelee oleskelemaan. Syvin kohta nurmialueella on puiston hulevesijärjestelmään kuuluva imeytyspainanne, jonka yhteydessä on huolella tehtyjä kivirakenteita.

Eri ikäryhmät on otettu puiston suunnittelussa hyvin huomioon. Esimerkiksi istuskelupaikat penkkeineen sijoittuvat avoimen tilan laidalle rauhallisemman käytävän varteen. Niiden taustana on monipuolinen perennojen ja kukkivien pensaiden vyöhyke jättiläiskokoisen palsamipoppelin katveessa.

Torin alle on rakennettu maanalainen pysäköintilaitos, jonka kannelle puiston eteläosa on rakennettu.

Puiston rakenteissa on yhdistelty onnistuneesti monia erilaisia elementtejä ja materiaaleja. Lopputulos on kuitenkin viimeistelty ja rauhallinen sekä kokonaisuutena että yksityiskohtien osalta. Eheää kokonaisuutta täydentävät laadukkaasti kivityöt, maastonmuotoilu ja monipuoliset, hyvin hoidetut istutukset huolellisine rajauksineen.

Taide oleellinen osa kokonaisuutta

Taide on oleellinen osa Kirjastopuiston ja Tikkurilantorin muodostamaa ympäristöä. Taiteen teemana on 1950-luku ja koti: oman paikan etsiminen ja löytyminen kaupungissa ja yhteiskunnassa. Teemat näkyvät myös hyvää mieltä huokuvien taideteosten nimissä, kuten Riikka Latva-Sompin Kotiseutu, Outi Turpeisen Matkalla kotiin, Merja Rankin Tarinapuu ja Merja Rankin ja Outi Turpeisen vesialtaassa oleva Apaja, joka koostuu pronssisesta kalastajatytöstä, valokaloista ja penkille unohtuneista pronssiin valetuista takista, hatusta ja salkusta.

Alueen uudet taideteokset kuuluvat Vantaan taidemuseo Artsin kokoelmiin.

Tunnustus tasokkaalle ympäristölle

Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 27. kerran.

Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Rakennustuoteteollisuus RTT:n, Puutarhaliiton, Kiviteollisuusliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton, ympäristöministeriön ja lehdistön edustajat.

Lehdistökuvat: https://www.dropbox.com/sh/bog5pftysvpe3yo/AABXq9_XWew-SQ0CWTF2ooo9a?dl=0  

Lisätietoja:

Tiina Kaskiaro Rakennustuoteteollisuus RTT ry
tiina.kaskiaro@rakennusteollisuus.fi
050 466 0297

Jyri Uimonen, Puutarhaliitto ry
jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi
040 827 4833

Palkitsemisperusteiden mukaan Anttolan diplomityö “Helsingin niittyverkosto - analyysi ja kehittämissuunnitelma” tuo esille uuden ja kiinnostavan näkökulman niittyihin ja avoimiin maisematiloihin osana kasvavan kaupungin viherrakennetta. Työssä tutkitaan innovatiivisesti niittyjen kaupunkiekologisia erityiskysymyksiä maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta ja esitetään vakuuttavasti kehittämisperiaatteita maankäytön, maisemanhoidon ja -suojelun tasoilla.

Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakollisten tulosten mukaan vuonna 2017 Suomessa oli maatalous- ja puutarhayrityksiä noin 48 600. Tilaston lopulliset tulokset julkaistaan toukokuun alussa.

Tilojen lukumäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta yli tuhannella. Tilojen vuosittainen lopettamisvauhti on jo pidemmän aikaa ollut kahden−kolmen prosentin luokkaa. Tilojen keskimääräinen peltoala oli 46 hehtaaria. Lisäystä edellisestä vuodesta on hehtaarin verran.

Muu kasvinviljely yleistyy

Viljanviljely oli edelleen yleisin päätuotantosuunta vuonna 2017, mutta muu kasvinviljely lisääntyy kovaa vauhtia. Muu kasvinviljely on tilan päätuotantosuunta, kun noin kaksi kolmannesta tilan taloudellisesta tuotoksesta tulee esimerkiksi öljykasveista, nurmesta tai kuminasta.

– Jos kehitys jatkuu samanlaisena, niin muu kasvinviljely on tänä vuonna tilojen yleisin päätuotantosuunta. Muutos vaatisi viljan hintojen nousua, kertoo yliaktuaari Jaana Kyyrä Luonnonvarakeskuksesta.

Kotieläintalous päätuotantosuuntana vähenee edelleen. Vuonna 2017 se oli päätuotantosuuntana noin joka neljännellä tilalla. Ylivoimaisesti yleisin kotieläintalouden päätuotantosuunta oli lypsykarjatalous, joka oli päätuotantosuuntana noin 6 700 tilalla.

Perheviljelmä on edelleen yleisin tilamuoto

Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä 86 prosenttia oli edelleen perheviljelmiä. Osakeyhtiömuotoisia tiloja oli alle tuhat, mikä on alle kaksi prosenttia kaikista tiloista. Maatalousyhtymiä oli vajaat yhdeksän prosenttia ja perikuntien omistuksessa oli alle kolme prosenttia tiloista.

– Osakeyhtiömuotoisten tilojen lukumäärä on lisääntynyt viime vuodesta vain kymmenellä tilalla. Vuoden 2018 alusta tilojen yhtiöittämistä on helpotettu vapauttamalla tilat neljän prosentin varainsiirtoverosta. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä vaikuttaa osakeyhtiömuotoisten tilojen määrään, Kyyrä pohtii.

Viljelijöiden keski-ikä 53 vuotta

Viljelijöiden keski-ikä oli 53 vuotta vuonna 2017. Osakeyhtiömuotoisten tilojen viljelijöiden keski-ikä oli alhaisin, 48 vuotta. Vanhimpia olivat perikuntien tilanhoidosta vastuussa olevat viljelijät. Heidän keski-ikänsä oli 59 vuotta. Perheviljelmien viljelijöiden keski-ikä oli 52 vuotta.

– Yli 65-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärä on nousussa. Kaikissa muissa ikäluokissa viljelijöiden lukumäärä laskee. Nämä luvut kertovat siitä, että tilanpidon aloittajia on entistä vähemmän ja tilanpidon lopettajia on kaikissa ikäluokissa, Kyyrä taustoittaa.

Tilaston taustaa

Maatalous- ja puutarhayritysten rakennetilasto sisältää tietoa maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärästä, maankäyttölajeista ja tuotantosuunnista sekä viljelijöistä Suomessa. Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen maa- ja puutarhatalouden omistus- ja tuotantorakenteesta sekä viljelijöiden lukumäärästä ja ikärakenteesta. Tilaston tiedot saadaan pääasiassa maaseutuhallinnon rekistereistä. Nyt julkistetut tulokset ovat ennakollisia.

Tarkemmat tiedot ja tilastoon liittyvät taulukot löytyvät stat.luke.fi -palvelusta.

Lisätietoja:

Yliaktuaari Jaana Kyyrä, Luke, puh. 029 532 6796, etunimi.sukunimi@luke.fi

Maatalous ja puutarhayritysten rakenne 2017 (ennakko).

Kertakäyttösavustinta käytetään kuten mitä tahansa savustuslaatikkoa ja siihen pätevät savustuksen yleiset ohjeistukset. Laatikossa on valmiina puhdas leppähake, joka riittää n. 1,2 kg painoisen tuotteen savustamiseen. Ilman haketta savustinta voidaan käyttää myös höyryttämiseen.
 
Savustin koostuu kahdesta foliovuoasta, jonka välissä on ritilä. Kannen läpi puhkaistaan molempiin päätyihin kaksi noin 3–4 mm:n kokoista reikää. Reikien koko vaikuttaa muodostuvan savun määrään. Pienemmillä rei’illä savun määrä ja maun voimakkuus lisääntyvät, ja suuremmat reiät tuottavat miedomman savun maun.

Savustettava tuote asetetaan ritilälle ja laatikko suljetaan taittamalla laatikon neljä reunaa kevyesti kannen päälle. Suljettu savustin asetetaan lämmönlähteen päälle ja sitä lämmitetään ensin täydellä teholla n. 20 minuuttia, jonka jälkeen tehoa voi pienentää. Lämmönlähteenä voi käyttää esimerkiksi hiiligrilliä, kertakäyttögrilliä, keittolevyä tai kaasugrilliä.

• heti käyttövalmis
• helppokäyttöinen
• mahdollistaa savustamisen missä tahansa

Katso video ja kuvat liitteistä!

Makuelämyksen kruunaa kaunis esillelaitto. Mustangin valurautaisilla tarjoilulautasilla on tyylikkäät, tammiset tarjoilualuset. Ajattomat tarjoilusetit taipuvat monenlaisiin kattaustyyleihin muita kattaustuotteita vaihtelemalla. Saatavilla on neliskanttinen ja pyöreä lautanen sekä pyöreä lautanen dippikipoilla.

Puhtaus on puoli ruokaa, ja grilli tulee aina pitää siivossa kunnossa. Puhdas grilli on pitkäikäisempi, turvallisempi, hygienisempi ja onhan se mukavampaa aloittaa grillaus jo valmiiksi puhtaalla grillillä. Mustangin grillinpuhdistussarja sisältää oleellisimmat tuotteet grillin puhdistamiseen. Pakkaus sisältää puhdistusaineen, rasvanpoistoaineen, kiillotusaineen sekä kaksi liinaa ja hankaussienen. Puhdistussarja on tarpeellinen ja myös helppo ostos jokaiselle grillaajalle.

Herkullinen grilliruoka tarvitsee hyvän grillin lisäksi myös erinomaiset mausteet. Mustang tuo kesäksi markkinoille erilaisia, kiinnostavia grillausmaustesarjoja.

Maustesuolamyllyissä on omat, huolella valitut mausteseokset kanalle, lihalle ja kalalle. Mausteseoksen pohjana on käytetty merisuolaa, johon on lisätty kullekin raaka-aineelle sopivia mausteita.

Perinteisemmät grillimaustemyllyt ovat saatavilla kolmen myllyn pakkauksessa, joka sisältää mustapippurimyllyn, merisuolamyllyn ja grillimausteseosmyllyn. Maustepaketti on kätevä grillaajan ja ruoanlaittajan perusmaustepakkaus.

Hienostuneet lasiset maustemyllyt sopivat esteetikoille ja erityistä laatua arvostaville. Vakuuttavan kokoinen BBQ King -mylly on näyttävä ja sen sisältö tuo ruoan maut vivahteikkaasti esiin. Seos sisältää Sisilian valkoista suolaa, rosmariinia, katajaa, vaaleanpunaista pippuria, laakerin lehteä ja kanelia. Eleganteissa lasipulloissa on saatavilla myös Himalajan ruususuolaa, Kyproksen sormisuolaa, chilipippuria ja mustapippuria.

Latinalaisen Amerikan tunnelmaan vievät puolestaan kiinnostavat mausteseokset, jotka ovat saaneet innoituksensa Argentiinan, Kuuban, Brasilian ja Jamaikan makumaailmoista.

Mustangin non-stick grillimatto on kätevä grillaajan apulainen, joka ratkaisee kaikkia grillaajia harmittavan ongelman: ruoan tarttumisen kiinni paistopintaan. Mattoa voidaan käyttää esimerkikisi suoraan parilan päällä, savustimessa kalan ja ritilän välissä tai vaikka leivonnassa leivinpaperin sijaan. Matto kestää lämpöä aina 260 asteeseen asti. Tarttumaton pinta on helppo puhdistaa käytön jälkeen.

Kun jokainen ruokailijoista tietää tarkkaan millaisena pihvinsä haluaa syödä, tarvitaan lämpömittaria, jossa on omat anturit neljälle pihville. Mittari näyttää asteikollaan kypsyysasteet: raaka, medium ja kypsä.

Vahvasti topattu Mustang Pro Chef -grillikinnas on valmistettu laadukkaasta puuvillasta. Kinnas kestää hyvin korkeitakin lämpötiloja. Lisäksi kintaassa on neopreenipinnoite, joka takaa hyvän tarttumapinnan, jolloin ote ei lipsu.