Mansikkaa ehdittiinkin jo odottaa

Vaikka viileät säät ovat piinanneet pitkin alkukesää, sysäsivät viime viikonlopun aurinkoiset ja lämpimät säät mansikan kypsymisen vauhtiin. Mansikan päälajikkeiden poiminta on alkanut jo Lounais-Suomessa ja lähipäivinä Etelä-Suomen rannikkoalueella. Ensi viikolla poimitaan jo koko Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen lämpimillä paikolla. Alueelliset erot ovat tänä vuonna säiden takia jonkin verran aiempaa suuremmat. Päälajike Polkan poiminta päästiin aloittamaan Etelä-Suomessa vajaat pari viikkoa normaalia vuotta myöhemmin, muualla maassa ero normaalivuoteen on vielä suurempi. Maan sisäiset erot ovat siis jopa yli kolme viikkoa. Pohjois-Suomessa mansikan kypsymistä joudutaan odottamaan hiukan kärsivällisemmin kuin muualla maassa.

Kokonaissato viime vuotta parempi

Satoa saadaan Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton arvion mukaan noin 13-14 miljoona kiloa, kun sitä viime vuonna saatiin 11,9 miljoonaa kiloa. Viileä alkukesä on vahvistanut kasvustoja ja parantanut raakilekasvua. Nyt uskalletaan odottaa vähintään normaalia tai ainakin selvästi viime vuotta parempaa mansikkasatoa.

– Vasta lähiviikkojen sää ratkaisee lopullisesti sen, kuinka paljon kypsyvää marjaa saadaan talteen, muistuttaa toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.

Mansikkaa viljellään 1100 tilalla yhteensä 3600 hehtaarin alalla. Päälajike on Polka, jonka osuus on lähes 70 % kokonaisalasta. Myös aikainen Honeoye ja uusi Sonata-lajike ovat kasvattaneet suosiotaan. 

Mansikka on lähiruokaa parhaimmillaan 

Kuluttajan kiinnostus lähiruokaa kohtaan on lisännyt mansikan myyntiä. Sitä tuotetaan tasaisesti ympäri maan, joten kuljetusajat ovat lyhyitä ja mansikat tuoreita. Pakastaminen ja muu säilöminen on tuttua puuhaa lähes kaikille suomalaisille. Moni onkin lisännyt kesälomaohjelmaansa käynnin suoramyynti- tai itsepoimintatilalla.

_________________________________________________________

Suoramyynti- ja itsepoimintatilojen luettelo sekä kuvia toimitusten käyttöön: www.marjat.fi

Lisätietoja: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto
Valtakunnallinen

- toiminnanjohtaja Hannu Salo (09) 5841 6536, 0400 405 599

- puheenjohtaja Ismo Ruutiainen 0400 377 876

Alueellinen:

Lounais-Suomi
- marjanviljelijä Antti Alanne, 0400 224 694
Häme
- marjanviljelijä Vesa Tuloisela, 044 556 7675

Pirkanmaa
- marjanviljelijä Merita Leino, 041 507 4448
Satakunta
- marjanviljelijä Merja Peltonen 040 416 3279
Kymenlaakso
- marjanviljelijä Juha Poikela, 0500 652 936
Etelä-Karjala
- marjanviljelijä Jukka Rasimus, 040 768 1031
Keski-Suomi
- marjanviljelijä Paavo Hienola, 040 728 0325
Pohjois-Savo
- marjanviljelijä Seppo Helminen, 040 586 3046

Pohjois-Karjala
- marjanviljelijä Ismo Ruutiainen, 0400 377 876
Etelä-Savo
- marjanviljelijä Mikko Ruottinen, 0400 942 860
Pohjanmaa
- marjanviljelijä Anders Lång, 040 760 0978
Pohjois-Suomi
- marjanviljelijä Paavo Runtti, 040 551 8893

Ahvenanmaa

- marjanviljelijä Harry Söderberg, 045 731 358 50

Tervetuloa seuraamaan hyvin konkreettista luonnonsuojelutyötä Furuvikin luonnonsuojelualueelle Hankoon torstaina 20.7. klo 10:45 alkaen.

Alueella on käynnissä WWF:n viikon mittainen talkooleiri, jonka aikana reilut 20 vapaaehtoista kunnostaa alueen ainutlaatuista ranta- ja dyyniluontoa. Leirillä muun muassa raivataan tilaa ja valoa hiekkarannan ja metsittyneiden dyynien seassa sinnitteleville uhanalaisille hyönteisille ja kasveille. Vapaaehtoiset myös kitkevät rannoilla voimakkaasti leviävää haitallista vieraslajia, kurtturuusua.

Tule katsomaan, miten työt edistyvät, ja haastattelemaan leirin vetäjiä ja talkoolaisia. WWF:n Panu Kunttu tietää erityisesti alueen haitallisista vieraslajeista ja niiden vaikutuksista, leviämisestä ja torjumisesta. Metsähallituksen Esko Tainiolla puolestaan on laaja tietämys alueen uhanalaisista kasvi- ja hyönteislajeista sekä dyyniluonnosta ja sen ennallistamisesta. Molemmat voivat antaa haastatteluja myös ruotsiksi. Leirillä on ensimmäistä kertaa mukana myös Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, jonka edustaja Tiina Parkkima osaa kertoa vieraslajien ja talkootoiminnan yhteydestä terveyteen.

Halukkaille on tarjolla myös leirilounas klo 12.

Lämpimästi tervetuloa!

Ilmoittautumiset perjantaina 14.7. tiedottaja Paula Kalliolle (paikalla leirillä), paula.kallio@wwf.fi, puh. 050 548 8766. Maanantaina 17.7. voi ilmoittautua viestintäharjoittelija Noora Laaksoselle, noora.laaksonen@wwf.fi, puh. 050 305 4423.

Aika: torstaina 20.7. klo 10:45 alkaen. Halukkaille leirilounas klo 12.

Paikka: Furuvikin luonnonsuojelualue, Hankoniemen eteläkärki. Liitteenä maastokartta leirin sijainnista.

Tervetuloa seuraamaan hyvin konkreettista luonnonsuojelutyötä Furuvikin luonnonsuojelualueelle Hankoon torstaina 20.7. klo 10:45 alkaen.

WWF:n vapaaehtoiset ovat lauantaista 15.7. lähtien kunnostaneet luonnonsuojelualueen ainutlaatuista ranta- ja dyyniluontoa. Viikon mittaisella talkooleirillä muun muassa raivataan tilaa ja valoa hiekkarannan ja metsittyneiden dyynien seassa sinnitteleville uhanalaisille hyönteisille ja kasveille. Vapaaehtoiset myös kitkevät rannoilla voimakkaasti leviävää haitallista vieraslajia, kurtturuusua.

Tule katsomaan, miten työt edistyvät, ja haastattelemaan leirin vetäjiä ja talkoolaisia. WWF:n Panu Kunttu tietää erityisesti alueen haitallisista vieraslajeista ja niiden vaikutuksista, leviämisestä ja torjumisesta. Metsähallituksen Esko Tainiolla puolestaan on laaja tietämys alueen uhanalaisista kasvi- ja hyönteislajeista sekä dyyniluonnosta ja sen ennallistamisesta. Molemmat voivat antaa haastatteluja myös ruotsiksi. Leirillä on ensimmäistä kertaa mukana myös Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, jonka edustaja Tiina Parkkima osaa kertoa vieraslajien ja talkootoiminnan yhteydestä terveyteen.

Halukkaille on tarjolla myös leirilounas klo 12.

Lämpimästi tervetuloa!

Ilmoittautumiset tiedottaja Paula Kalliolle (paikalle leirillä), paula.kallio@wwf.fi, puh. 050 548 8766.

Aika: torstaina 20.7. klo 10.45 alkaen. Halukkaille leirilounas klo 12.

Paikka: Furuvikin luonnonsuojelualue, Hankoniemen eteläkärki. Liitteenä maastokartta leirin sijainnista.

Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa niitä voidaan vielä torjua. Tositoimiin kannattaa ryhtyä nyt, sillä pian on tältä kesältä jo liian myöhäistä. WWF:n ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton Terve askel luontoon -hankkeessa järjestetään asiantuntijan vetämiä torjuntatalkoita vielä elokuun aikana.

Monien lajien kitkeminen on tehokkainta silloin, kun niiden siemenet eivät vielä ole ehtineet kypsyä. Esimerkiksi jättipalsamin kasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen mahdollisimman varhain, kuitenkin viimeistään nyt kukinta-aikana.

”Hentojuurinen jättipalsami on kiitollinen kitkettävä, sillä sen versot irtoavat maasta helposti eikä erityisiä suojavälineitäkään tarvita. Jos siementäviä yksilöitä ei seuraavana vuonna kehity, kasvi häviää tavallisesti paikalta muutamassa vuodessa”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Panu Kunttu.

Vieraskasvilajien torjuminen on tärkeää, sillä ne ovat uhka kymmenille maassamme luontaisesti esiintyville lajeille. Nopeasti leviävät vieraslajit, kuten hiekkarannoilla menestyvä kurtturuusu, tukahduttavat tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden. Kun luontainen kasvilajisto taantuu tai häviää, katoavat myös niistä riippuvaiset selkärangattomat, kuten perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset.

”Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa olemme kuitenkin vielä tilanteessa, jossa voimme selättää tämän kasvavan ympäristöongelman, jos puutumme asiaan välittömästi”, Kunttu sanoo.

Vieraslajien kitkeminen edistää myös terveyttä

Luontaisen lajistomme lisäksi vieraslajien torjunnasta hyötyy myös itse talkoolainen, sillä luonnossa liikkumisella on runsaasti terveysvaikutuksia.

”Kosketus monimuotoiseen luontoon rikastuttaa kehon mikrobistoa, vahvistaa immuunitasapainoa ja suojaa monilta sairauksilta, kuten allergialta ja astmalta. Nykyään erityisesti kaupunkiympäristössä asuvien luontaisen immuniteetin kehitys jää usein vajaaksi, mikä aiheuttaa liiallista reagoimista esimerkiksi siitepölyyn tai ruoka-aineisiin”, kertoo Terve askel luontoon -hankkeen koordinaattori Tiina Parkkima Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.

Terve askel luontoon -hankkeen vieraslajitalkoita järjestetään vielä elokuun aikana ainakin pääkaupunkiseudulla. Talkoiden ajankohdat löydät hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.luontoaskel.fi/tapahtumat. Sivustolla opastetaan myös oman talkootapahtuman järjestämiseen ja kerrotaan talkoilun terveyshyödyistä.

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Panu Kunttu, WWF, puh. 050 305 5086
Hankekoordinaattori Tiina Parkkima, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, puh. 040 145 8288
WWF:n ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton tuore opas vieraslajitalkoiden järjestämiseen 

Suomen johtavan ympäristökalusteiden valmistajan, perinteikkään Lehtovuori Oy:n uusi toimitusjohtaja on 1.8. alkaen kauppatieteiden kandidaatti Eero Ojanen, 26. Nykyinen toimitusjohtaja Yrjö Ojanen jatkaa yhtiön palveluksessa ja keskittyy tuotekehitykseen sekä hallitustyöskentelyyn. 

Digitaalisuutta hyödyntävistä kaupunkikalusteistaan, yli 30 maahan viedyistä  FinBin® -tuotteistaan ja muotoilustaan tunnettu Lehtovuori Oy jatkaa perheyhtiönä.

Uusi toimitusjohtaja ja yhtiön merkittäväksi omistajaksi liittyvä Eero Ojanen on opiskellut kauppatieteitä Suomen lisäksi Yhdysvalloissa ja Hongkongissa. Viime vuodet hän työskenteli yhtiön ulkopuolella rahoitussektorilla ja liikkeenjohdon konsulttina.

– Kotimarkkina-alueemme on nyt Suomi, mutta tulevaisuudessa koko Eurooppa. Merkittävät kasvun mahdollisuudet ovat kansainvälisillä markkinoilla,  Eero Ojanen sanoo.  

– Haluamme pysyä edelläkävijöinä erityisesti IOT:n yhdistämisessä korkealaatuisiin kaupunkikalusteisiin, sillä digitaalisuus tuo kustannussäästöjä, ympäristöhyötyjä ja mahdollisuuksia rikastaa elinympäristöämme.

Jätekuljetusten määriä voidaan vähentää jopa 80 prosenttia

Lehtovuoren uusi kärkituote on kaupunkien kaduille ja puistoihin tarkoitettu CitySolar-jäteastia, joka puristaa roskat pieneen tilaan aurinkovoimalla ja ilmoittaa täyttymisestään jätekuljetukseen. Uutuuden yhtenä etuna on tekniikan yhdistyminen jätehuollossa yleisesti käytettyyn, standardikokoiseen 240 litran jäteastiaan, jonka tyhjennys onnistuu tavallisella jäteautolla.

CitySolar vähentää jätteiden tyhjennyskuljetusten määrän noin viidennekseen entisestä, eikä turhaa ajoa tarvita lainkaan. Uutuuden hinta on perinteisiä jäteastioita korkeampi, mutta kuljetusten väheneminen tuo selviä säästöjä, joiden ansiosta ”takaisinmaksuaika” on lyhyehkö.

– Kuljetuskustannukset ovat toimialalla suuri  säästömahdollisuus. Myös kaupunkien asukkaat hyötyvät, sillä älykkäässä roska-asiassa on aina tilaa. Markkinat ovat nyt kypsyneet ajattelemaan tuotteen hankintahinnan sijaan koko elinkaaren kustannuksia, Eero Ojanen kertoo.

Lajitteluratkaisut Pakistaniin ja Kazakstaniin

Lehtovuori Oy:n vientiasiakkaiden joukko on kasvanut tänäkin vuonna. Uusia asiakasmaita ovat Pakistan ja Kazakstan. Sekä Pakistanin Islamabadin uuden lentokentän terminaaleihin että Kazakstanin Astanan lehtokentän laajennusosaan sijoitetaan Ylöjärvellä valmistettuja Bermuda-lajitteluastioita. 

Lehtovuori Oy on perustettu vuonna 1945. Design from Finland -merkin saanut yhtiö  työllistää Ylöjärven tehtaallaan ja Helsingin toimipisteessään yhteensä 40 ammattilaista. Ennuste Lehtovuori Oy:n tämän vuoden liikevaihdosta on kuusi miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Eero Ojanen, toimitusjohtaja 1.8. alkaen
Puhelin: 050 466 3610, sähköposti: eero.ojanen@lehtovuori.fi

Yrjö Ojanen, toimitusjohtaja 31.7. saakka
Puhelin: 0500 335 568,  sähköposti: yrjo.ojanen@lehtovuori.fi

Kuvat 

Lehtovuori Oy jatkaa perheyhtiönä. Vetovastuu siirtyy Yrjö Ojaselta Eero Ojaselle 1.8.

Lehtovuori Oy:n uusi toimitusjohtaja Eero Ojanen, 26, on työskennellyt aiemmin rahoitussektorilla ja liikkeenjohdon konsulttina.

Suomen luonto tarjoaa maistuvia antimia vaativimmillekin makunystyröille. Luonnossa liikkuja voi kerätä ja käyttää metsän antimia niin pienen makean kuin suuren suolaisenkin nälän taltuttamiseksi. Terhi Frimanin Luontoruokaa – Tarinoita horsmasta harjukseen -kirjaan maistuvimmat ideat ja reseptit on poimittu suoraan luonnosta. Nälkä kasvaa syödessä ja innostus luontotietouden lisääntyessä: Suomen luonto yllättää lukijan ruokaisalla rikkaudellaan.

Reseptit tarjoillaan höystettyinä luontokokkaajien persoonallisilla tarinoilla. Teos vie lukijan makumatkalle ympäri Suomen: Anna Kähkönen valmistaa Kivinokan pinaattilättyjä Helsingissä sienitäytteen kera. Hunajaan ja pohjoisen maisemiin hurahtanut Aappo Valo kertoo, kuinka hunaja soveltuu graavatun kalan kaveriksi. Saimaan saaressa Lienete Lace tarjoilee kantarellikeittoa ruiskupeista. Löytyvätpä luonnosta ainekset myös niin mehujen, simojen kuin snapsienkin valmistamiseen. Kesämehun sekaan sopivat horsman kukinnot, hellepäivän juoma saa makunsa puolestaan koivun, vadelman ja viinimarjan lehdistä.

 Terhi Friman, YTM, on tietokirjailija ja erikoistoimittaja, joka rakastaa villiä ruokaa ja sen laittamista. Hän kerää sieniä, marjoja ja villiyrttejä ja harjoittelee kalastamista ja metsästämistä. Hänen kotonaan on kaksi pakastinta, toinen marjoille ja sienille, toinen kalalle ja riistalle. Terhi Friman on kirjoittanut ruuasta ja ravitsemuksesta vuosia, ja hän perehtyy asiaan innokkaasti yhä uudelleen. Luontoruokaa-teoksen kuvat on ottanut Antti Saraja, joka on kuvannut suomalaista luontoa pitkään.

Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi
Kirjamyynti: Ulla Sarviala, ulla.sarviala@maahenki.fi, 0505604544
Kustantaja: Johanna Korhonen, Maahenki Oy, johanna.korhonen@maahenki.fi, 0405105906

Vapaaehtoisleiriläiset säilyttämässä
maailmanperintöä Suomenlinnassa

Suomenlinnassa on tällä viikolla alkanut kaksi viikkoa kestävä Unescon kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri. Kolmatta kertaa Suomenlinnassa järjestettävälle World Heritage Volunteers -leirille osallistuu 13 vapaaehtoista seitsemästä eri maasta mm. Turkista, Japanista ja Espanjasta. Leirin osallistujat ovat iältään 18–32 -vuotiaita kulttuuriperinnöstä kiinnostuneita nuoria.  

Vastaavia Unescon vapaaehtoisohjelmaan kuuluvia leirejä järjestetään tänä vuonna 30 maassa ympäri maailmaa. Leirien tarkoituksena on jakaa tietoa maailmanperinnöstä, tarjota nuorille konkreettisia mahdollisuuksia osallistua maailmanperinnön suojeluun ja säilyttämiseen sekä mahdollisuuden kansainväliseen verkostoitumiseen muiden vapaaehtoisten kanssa. Suomenlinnan leiri on ainoa Pohjoismaissa järjestettävä Unescon vapaaehtoisleiri vuonna 2017.

Leiriläiset keskittyvät ensimmäisellä viikolla linnoituksen kunnossapitoon ja maisemanhoitoon. Toisella viikolla ohjelmassa on matkailuneuvontaa. Leiriläiset pääsevät myös tutustumaan Suomenlinnassa työskentelevien arkeen sekä asukkaiden ja yrittäjien elämään linnoituksessa. Vapaaehtoisilla on hyvin monipuolisia odotuksia leiriviikoille. ”Odotan, että pääsen tekemään töitä maailmanperintökohteen hyväksi ja tutustumaan Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Haluan päästä ulos mukavuusalueeltani ja palata kotimaahani paljon uusia asioita oppineena” – sanoo ranskalainen vapaaehtoinen Laetitia.

Open Camp Day 16.8.2017

Leirin toisella viikolla, keskiviikkona 16.8. järjestetään Open Camp Day -talkoopäivä, jolloin leiriläisten kanssa maisemanhoitotyöhön osallistuu ryhmä Helsingin kaupungin puistokummeja sekä Suomenlinnan asukkaiden edustajia. Päivän aikana vapaaehtoiset pääsevät vaihtamaan kuulumisia vapaaehtoistyöstä ja oppivat monipuolisista vapaaehtoistyön mahdollisuuksista maailmanperintökohteessa. Toimittajat kutsutaan osallistumaan Open Camp Day -päivään. Ilmoittautumiset paula.lappalainen@suomenlinna.fi.  

Leirin suojelija on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Leirin järjestävät Suomenlinnan hoitokunta ja Allianssin nuorisovaihto yhteistyökumppaneidensa kanssa.
Leiri jatkuu Suomenlinnassa perjantaihin 18.8. saakka.

Lisätietoja 2017 leiristä ja leiriläisten haastattelupyynnöt:
Paula Lappalainen, tapahtumakoordinaattori, Suomenlinnan hoitokunta
paula.lappalainen@suomenlinna.fi tai p 0295 338 335.

Lisätietoja vapaaehtoistyöstä Suomenlinnassa:
www.suomenlinna.fi/maailmanperinto/vapaaehtoistyo-suomenlinnassa   

Lisätietoa muista kansainvälisistä vapaaehtoistyöleireistä Unescon maailmanperintökohteissa: whc.unesco.org/en/whvolunteers

Tänä vuonna avomaan marjojen satoa on saatu odotella pitkään. Nyt alkavat kypsyä pensasmarjat, jotka mansikan tavoin ovat kehittyneet hitaasti viileässä ja sateisessa säässä. Aikaisimpia kausihuoneissa viljeltyjä vadelmia on ollut tarjolla jo juhannuksen tienoista lähtien. Elokuun alusta lähtien on kerätty aikaisimmilta tiloilta ensimmäisiä avomaan vadelmia sekä pensasmustikoita.

Versovaurioita avomaan vadelmalla

Vadelmakasvustot talvehtivat kohtalaisen hyvin. Osalla vadelmatiloista on kuitenkin talven aiheuttamia vaurioita, jotka näkyvät kasvustoissa kuivuvina satoversoina. Näin ollen avomaan vadelmalla päästäneen valtakunnallisesti vain keskinkertaiseen satoon.

Pitkästä kukintajaksosta johtuen myös vadelman satokaudesta odotetaan pitkää, syyskuulle ulottuvaa, mikäli säät vain suosivat marjojen kypsymistä. Vadelman viljelijät toivovat poimintakaudeksi mahdollisimman lämpimiä poutasäitä, jolloin kypsyminen vauhdittuisi ja marjojen pilaantumisriski olisi pienempi.

Pensasmustikoita aikaisimmilta tiloilta

Pensasmustikoita on alettu kerätä aikaisimmilta tiloilta lounaisrannikolla ja paikoin maan eteläosissa. Muualla satoa on vielä odoteltava tovi, sillä kypsyminen on ollut hidasta viileillä ja sateisilla alueilla.

Pensasmustikka ei ole mansikan ja vadelman tavoin altis sääolosuhteiden aiheuttamalle pilaantumiselle, mutta lämpöä ja aurinkoa marjojen kypsyminen kuitenkin vaatii. Pensasmustikanviljelijöiden säätoiveet ovatkin yhteneväiset vadelmanviljelijöiden kanssa. Sadonkorjuuaika jatkuu pensasmustikalla näillä näkymin pitkälle syyskuuhun.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Suoramyynti- ja itsepoimintatilojen luettelo sekä kuvia toimitusten käyttöön: www.marjat.fi

Lisätietoja:

- erityisasiantuntija Tuija Tanska, Puutarhaliitto - Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto,

  p. (09) 5841 6535, 040 838 4228

- puheenjohtaja Ismo Ruutiainen, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, p. 0400 377 876

Mikkelin asuntomessut rakentuvat huikeaan järvimaisemaan. Suuresta osasta taloja avautuu upeat näkymät järvelle. Tämä on osattu ottaa hyvin huomioon taloja ja pihoja suunniteltaessa, järveä voi ihailla niin ikkunoista kuin patioiltakin.

Asuntomessualueella on pyritty säästämään olemassa olevia puita, mikä ei ole aivan tavallista uutta asuinaluetta rakennettaessa. Osin tämä johtuu liito-oravista, mutta osin myös tietoisesta halusta säilyttää olemassa olevaa luontoa. Myös rakennettaessa rikottu metsänpohja on lähes koko messualueella korjattu uudella kuntalla. Kuntasta käytetään nimitystä ’metsänpohjamatto’, ’metsäsiirrännäinen’ tai ’siirtovarvikko’. Sen hyvä puoli on helppohoitoisuus, huono puoli puolestaan se, ettei kuntta kestä kulutusta, mutta senkin voi ratkaista selkeillä poluilla tai jopa pitkospuilla. Kuntta on kustannustehokkaampaa kuin esimerkiksi siirtonurmikko, jota tarvitsee kastella, leikata, lannoittaa ja ilmastoida. Kunttaa on käytetty paljon, mikä on huomioitu aina YLE Uutisia myöten. Kunttaa voidaan asentaa myös jyrkkiin rinteisiin.

Tällä alueella korkeuseroja riittääkin. Se tuo myös haastetta hulevesiohjailuun. Hulevesien eli sade- ja sulamisvesien ohjaus on toteutettu todella tyylikkäästi ja tehokkaasti katualueilla. Myöskään piha-alueet eivät lätäköidy, vaikka vettä läpäisemätöntä asfaltti- ja kiveyspintaa on todella paljon. Jopa niin paljon, että osalla yläpihoista on vaarana, että ne alkavat muistuttaa parkkialuetta.

Messupihoja leimaa suuret terassit ja patiot. Koska tänä päivänä keskitytään paljon ulkona oleskeluun, varustelua on ulkoporeammeista kesäkeittiöihin. Hiekkalaatikot ja lasten keinut ovat harvassa, mutta se selittyy sillä, että kaupunki on tehnyt puistot ajoissa valmiiksi ja niissä on todella monipuoliset leikkivälineet. Puistoissa on myös ympäristötaidetta, kuten Jan-Erik Anderssonin ’Gordilainen solmu’. Ympäristötaidetta soisi nähtävän enemmänkin yleisillä viheralueilla.

Perennaistutuksia on suhteellisen vähän, mutta laajat terassit antavat mahdollisuuden ruukkupuutarhoille. Kun istutusalueita on, ne on selkeästi rajattu istutusaltaisiin, joka onkin sopiva tapa rakentaa luonnon keskellä. Myös muut kivityöt on laadukkaasti toteutettu koko alueella.

Ilahduttavaa on, että suurimmassa osassa pihoja on käytetty ammattimaista pihasuunnittelijaa ja viherrakentajaa. Tämä näkyy pihojen toimivuudessa ja laadukkaassa lopputuloksessa. Yleisesti voidaan todeta, että Kirkonvarkauden asuntomessualue ei koostu moni-ilmeisistä rakennetuista pihoista vaan luontevasti olemassa olevaan luontoon rajautuvista, hillityistä ja tyylikkäistä pihoista.

11.8.2017 Maisemasuunnittelijat ry, Eija Leskinen

Tiia Koskimies
JUURI NÄIN!
Uusi suomalainen juureskeittokirja

Tiia Koskimies tarjoilee runsaasti uusia makuja ja valmistustapoja herkullisiin ja terveellisiin juuresruokiin.

Erilaiset leikkaus- ja kypsennystavat sekä rohkea maustaminen tuovat uutta ilmettä ja kiinnostavuutta tuttuihin perusmakuihin. Miltä kuulostaisi lantusta valmistettu Thai-keitto, bataattiranskikset, porkkanadippi, punajuuririsotto, manteliset selleripihvit, naurishillo, tai vaikkapa raitajuurisipsit? Trendikkäät juurespyreet maistuvat niin liha- kuin kalaruokienkin kanssa.

Suomalaisen keittiön perusta ovat aina olleet juurekset. Hyvin säilytettynä niitä riittää lähes uuteen satoon saakka. Paksun kuoren alla vitaaliaineet säilyvät myöhäiseen kevääseen. Juurekset ovat myös edullista ruokaa ja kesällä niiden naattejakin voi hyödyntää ruoanvalmistuksessa.

Myös uusia risteytettyjä lajikkeita ilmestyy kauppoihin jatkuvasti. Erivärisistä juureksista saa myös hienoja väripaletteja: oranssi porkkana, valkoinen palsternakka, punainen punajuuri, kaunis raita- ja keltajuuri ja oranssi bataatti, joka on valloittanut suomalaiset sydämet.

Juuri näin!
ISBN/EAN 9789523124929
Luokka 68.2
190 x 220 mm         
Sidottu, nelivärinen
140 s.
Ilmestyy viikolla 35/2017

Tiia Koskimies on helsinkiläinen vapaa toimittaja, joka on toiminut mm. tv-käsikirjoittajana ja ohjaajana MTV3:n ruokaohjelmasarjassa Bon Appétit. Nykyään hän toimittaa, tuottaa, kuvaa ja kirjoittaa keittokirjoja sekä kirjoittaa Umami.fi-ruokablogia. Häneltä on aiemmin ilmestynyt useita suositun Bon appétit -sarjan kirjoja sekä mm. kirjat Suomalainen smoothiekirja, Suomalainen puurokirja, Parhaat piirakat sekä Syksystä jouluun – Joka kodin opas juhlakauden valmisteluihin.

Pavut ovat vuoden 2018 vihanneksia

Vuoden 2018 vihannekseksi on nimetty herkulliset pavut. Valinnan ovat tehneet Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Perusteena on ollut erityisesti se, että tämän monipuolisen kasvisryhmän käytön ja viljelyn toivotaan lisääntyvän niin ammattiviljelmillä kuin kotipuutarhoissa. Suomalaiset syövät papuja selvästi vähemmän kuin monessa muussa maassa.

Papujen (Phaseolus sp.) ryhmä koostuu noin 80 köynnöstävästä lajista ja ne kuuluvat hernekasveihin. Suomeen pavut tulivat 1600-luvulla muun Euroopan kautta Väli- ja Etelä-Amerikasta, jossa niitä kasvaa luonnonvaraisina. Tyypillistä näille kasveille on se, että ne sisältävät valkuaisaineita ja pystyvät sitomaan myös maaperän typpeä parantaen samalla maan kasvukuntoa.

Pavut ovat ruokaisia ja sisältävät moniin muihin kasvisksiin verrattuna enemmän kuituja, foolihappoa ja valkuaisaineita, mikä tekee niistä arvokkaita erityisesti osana kasvispainotteista ruokavaliota. Pavut keventävät sekaruokailijankin annoksia, sillä niissä on vain vähän kaloreita suhteessa niiden sisältämiin ravintoaineisiin.

Pensas- ja salkopavut

Tuoreena käytettävät tarhapavut ovat yleisimmin kasvutapansa mukaan joko pensas- tai salkopapuja (Phaseolus vulgaris). Molemmat kuuluvat tarhapapuihin, jotka luokitellaan vielä pyöreisiin taittopapuihin ja litteisiin leikkopapuihin. Niiden palot voivat olla korjuuvaiheessa vihreitä, valkoisia, keltaisia tai hyvinkin tummia. Molemmat paputyypit voidaan syödä palkoineen, kun niitä ensin on keitetty noin kuusi minuuttia kiehuvassa vedessä. Keittäminen poistaa papujen haittoja ruoansulatuksessamme, koska kaikki pavut sisältävät tuoreena muun muassa lektiini. Tämä aiheuttaa keittämättömänä vatsaongelmia.

Ruusupapu (Phaseolus coccineus) on tuttu köynnöskasvi, joka voi hyvissä oloissa kasvaa useampimetriseksi koristeeksi punaisin kukin. Myös tämän kasvin pavut ovat syötäviä keittämisen jälkeen tai kuivattuina. Myös Limanpapu (P. lunatus) on monelle tuttu ja sen viljely onnistuu meillä.

Papuja käytetään myös kuivattuina ja idätettyinä. Kuivatut pavut on aina liotettava ja/tai keitettävä ennen syöntiä. Idätykseen sopii parhaiten mung-papu, jota saa valmiiksi idätettyinä. Idätetyt pavut voi halutessaan kevyesti keittää, jolloin niiden sulavuus ja ravitsevuus paranevat entisestään. Kuivattujen papujen käsittelyohjeet löytyvät esimerkiksi ww.evira.fi -sivuilta. Ilman oikeanlaista esikäsittelyä ne voivat aiheuttaa myrkytyksiä, mutta oikein käsiteltyinä ovat arvokkaita ravintoaineita, joiden on todettu muun muassa tasaavan veren sokeria ja alentavan kolesterolia.

Härkäpapu onkin virna

Härkäpavusta (Vicia faba) on kehitetty viime vuosina hittituotteita. Tämä hyvin vanha eurooppalainen ravintokasvi on virna ja ei siten kuulu papujen sukuun. Nimi johtuu siitä, että sen siemen muistuttaa kahvinpavun tavoin muodoltaan papua. Hernekasveihin kuuluvalla härkäpavulla on samoja hyviä ominaisuuksia kuin varsinaisilla pavuilla, joten sen viljelyä ja menekkiä on hyvä edistää papujen vuonna 2018.

Papujen viljelyala on varsin pieni ja keskittyy lounaisimpaan Suomeen. Papuja tuotetaan noin 87 tonnia vajaan 50 hehtaarin alueella. Tästä suuri osa siitä menee pakasteteollisuudelle. Tuoremyynnissä papuja on ollut viime vuosina enemmän kuin aikaisemmin, mutta pääosin tuoreet pavut ovat olleet tuontituotteita. Vastaavasti esimerkiksi härkäpavun viljelyala on nousemassa jo yli 30 000 hehtaarin ja on siten isompi kuin koko perunanviljelyala (22 000 ha). Härkäpavuista suurin osa käytetään rehuteollisuuden raaka-aineena.

Kasvua toivotaan

Papujen käytön soisi kasvavan reilusti nykyisestä. Tarkkaa tietoa suomalaisten papujen käytöstä ei ole saatavilla muun muassa ryhmän vaikean luokiteltavuuden vuoksi. Tuorepapujen osalta käyttö on hyvin vähäistä, sillä papuja syödään useinmiten pakasteina ja säilykkeinä.

Viljely onnistuu sekä harrastajilta että ammattilaisilta. Pavut pitävät lämpimästä ja suojaisesta kasvupaikasta ja niitä voidaan viljellä avomaalla Keski- ja Etelä-Suomessa. Palkoineen syötävät pavut ovat parhaimmillaan nuorina, mutta jos halutaan viljellä palon sisällä olevia papuja, tarvitaan pitempi kasvuaika. Kaikki hernekasvit parantavat maaperää ja ne ovat hyviä vuorottelukasveja muun muassa viljalle, muille vihanneksille ja perunalle. Paras satoaika on elo- ja syyskuussa. Kasvihuoneissa papujen viljely onnistuu hyvin myös ympäri vuoden tomaattien tapaan lisävalon avulla. Papuja voi viljellä itse myös parvekkeilla, jolloin ne toimivat samalla parvekkeen vihreyttäjinä.

Helppoa ja näyttävää ruokaa

Tuorepavut ovat öljyn tai voisulan ja mnatelien kera herkullisia ja tasapainottavia lisäkkeitä esimerkiksi liharuokien kera. Suosikkeja ovat myös erilaiset papumunakkaat. Pavut sopivat kaikkeen ruoanlaittoon keitoista paistoksiin ja salaatteihin, joista nizzansalaatti on varsinainen herkuttelijan klassikko.

Satoaikana tuorepapuja kannattaa ostaa ja pakastaa talven varalle. Tuorepavut huuhdellaan, keitetään muutama minuutti vedessä, jäähdytetään kylmällä vedellä ja pakataan valutettuina annospusseihin pakastusta varten. Talvella ne ovat näyttäviä ja herkullisia lisäkkeitä parsan tapaan sellaisenaan tai yrteillä ja parmesaanijuustolla höystettyinä.

Kuva Kuvassa on idätettyjen mung-papujen lisäksi vasemmalta lukien härkäpapua, punaista, vihreää ja valkoista tarhapapua.

Lisätietoja:

Puutarha-agronomi Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 7453005.

Puutarhatuotannossa syntyy vuosittain merkittäviä määriä sivuvirtoja, joiden hyödyntämistä voitaisiin nykytekniikoilla ja -tiedolla reilusti edistää. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat voittivat innovaatiokilpailun, jossa etsittiin ratkaisuja puutarhatalouden hävikin vähentämiseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen. Voitokas idea sekä keinot vähentää puutarhatuotannon hävikkiä ja lisätä sivuvirtojen hyödyntämistä ovat esillä Lepaan Puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäyttelyssä 17.-19.8.  

Hämeen ammattikorkeakoulussa bio- ja elintarviketekniikkaa opiskelevat Liisa Stark Forssasta ja Mari Uusitalo  Haapavedeltä voittivat opiskelijoille suunnatun HeVi-ideat jakoon -innovaatiokilpailun ideallaan porkkanahävikin hyödyntämisestä porkkanasaippuan ja -öljyn valmistamiseksi. Toiseksi nousi Jannike Nynäsin idea kurkunlehtien hyödyntämisestä rehuksi. Nynäs opiskelee puutarhuriksi Yrkesakademin i Österbottenissa.

Perusteluiden mukaan Starkin ja Uusitalon voittajatyössä porkkanahävikin hyödyntämisidea on hyvin toteutettavissa ja se tuo merkittävää lisäarvoa porkkanankuorijätteelle, joka nykyisin menee joko riistaeläinten ruokintaan tai kompostointin. Voittajat palkitsee kasvihuoneyritysten valtakunnallinen yrittäjäjärjestö Kauppapuutarhaliitto.

Kilpailulla haettiin ratkaisuja puutarhatalouden ongelmakohteisiin, joita ovat mm. kasvihuonetuotannon viherbiomassat sekä marja- ja hedelmätuotannon ja avomaavihannes- ja kasvistuotannon hävikki ja sivuvirrat. Kilpailuun osallistui kaikkiaan seitsemän ideaa Hämeestä ja Pohjanmaalta.

Innovaatiokilpailu on osa ArvoBio-hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa lisäarvoa ja uutta liiketoimintaa kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja puutarhatuotannon hävikin vähentämiseksi ja sivuotteiden hyödyntämiseksi.  Hankkeen toteuttavat HAMK, Luonnonvarakeskus ja ProAgria, Österbottens Svenska Lantbrukssällskap sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoituksella.

ArvoBio-hanke ja innovaatiokilpailun voittajatyö ovat esillä  Pohjoismaiden suurimmassa puutarha-alan ammattinäyttelyssa Lepaalla 17.-19.8. puistohallissa. Mukana on yli 170 näytteilleasettajaa ja paikalle odotetaan 9.000 henkilöä.

Lisätietoja

Maritta Kymäläinen, maritta.kymalainen@hamk.fi, puh. 0400 909564

http://www.hamk.fi/tyoelamalle/hankkeet/puutarhatuotannon-uusi-kiertotalous/innovaatiokilpailu/

Sienet ja marjat sekä oman pihan kasvikset ovat nyt parhaimmillaan ja sadonkorjuu on käsillä. Martat juhlistavat Sadonkorjuun aikaa teemaviikoilla Kysy martalta -chatissa 21.–25.8. ja 28.8.–1.9. Lisäksi Suomen Luonnon päivänä lauantaina 26.8. vietetään myös Marttojen valtakunnallista sienipäivää.

Sadonkorjuu-teemaviikot Kysy martalta -chatissa 21.–25.8. ja 28.8.–1.9.

Kysy martalta -chatin Sadonkorjuu-teemaviikoilla Marttojen kotitalousasiantuntijat vastaavat kysymyksiisi sadonkorjuuseen, marjastukseen ja sienestykseen liittyen. Ajankohtaisten kysymysten lisäksi kansalaiset voivat kysyä myös muita kotitalousaiheisia kysymyksiä. Teemaviikoilla maksuton palvelu on avoinna martat.fi:n etusivulla joka arkipäivä seuraavasti: ma 12–15, ti 12–15, ke 15–18, to 15–18 ja pe 12–15. Maksullinen neuvontapuhelimme on myös avoinna ma-ke klo 12-15 numerossa 0600 14882.

Martat käynnistivät chatin jouluna 2016. Silloin keskusteltiin jouluruokiin, ruokien säilymiseen ja siivoukseen liittyvistä kysymyksistä. Maksuton palvelu on teemaviikkojen lisäksi avoinna aina torstaisin klo 15–18 ja perjantaisin 12–15. Seuraavat chatin teemaviikot Sadonkorjuun jälkeen järjestetään jouluna 11.–22.12.2017.

Marttojen valtakunnallinen sienipäivä 26.8.2017

Suomen Luonnon päivänä lauantaina 26.8. vietetään myös Marttojen valtakunnallista sienipäivää. Koulutetut sienineuvojamme tutustuttavat kansalaisia ruokasieniin, näköislajeihin ja myrkkysieniin. Eri puolilla Suomea järjestettävissä tapahtumissa tarjotaan myös vinkkejä sieniruokien valmistamiseen sekä sienien säilöntään. Tänä vuonna myös liput nousevat salkoihin luonnon puolesta ympäri Suomea, sillä päivä on saanut oman kertaluontoisen juhlaliputuksen Suomessa osana itsenäisyyden juhlavuotta.

Martat viettivät ensimmäisen kerran valtakunnallista sienipäivää vuonna 1994. Tämän jälkeen päivää on vietetty yhtä poikkeusta lukuun ottamatta joka vuosi. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema Yhdessä näkyy monella eri tavalla Marttojen valtakunnallisen sienipäivän ohjelmassa. Marttapiirien ja -yhdistysten järjestämiin tapahtumiin on tänä vuonna pyydetty mukaan useita erilaisia yhteistyökumppaneita, muun muassa sieniseuroja, kuntien jäteyhtiöitä, luonnonvara-alan opiskelijoita ja 4H-yhdistyksiä. Mukana on myös Metsähallituksen luontopalvelut.

Lisätietoja

• kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen, Marttaliitto, 050 342 0585, arja.hopsu-neuvonen@martat.fi
• kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä, Marttaliitto, 050 511 8007, kaisa.harmala@martat.fi

Loppukesä on pensasmarjojen aikaa ja kypsymisvuorossa ovat nyt eri herukkalajit, jotka tuovat väriä marjamarkkinoille.

Käsin poimittuja herukoita ja karviaisia on näkynyt toreilla ja myyntipöydillä jo reilun viikon verran. Herukoiden koneellinen korjuu on alkanut ensimmäisenä valkoherukasta, jonka sato käytetään juomateollisuudessa. Myös aikaisimpia mustaherukoita on jo päästy maan eteläosissa korjaamaan koneella.

Musta- ja punaherukan pääsatokausi kestää tänä vuonna elokuun puolesta välistä pitkälle syyskuuhun asti. Talvi oli herukoille suotuisa, mutta kukinta-aikaiset hallat verottivat satoa maan eteläosissa. Maan keskiosissa taas viileä sää ei suosinut kukkien pölyttymistä. Etenkin punaherukka on varistanut raakileitaan kesän aikana.

Mustaherukka on herukoista eniten viljelty ja sen sato vaihtelee tänä vuonna normaalista määrästä heikkoon satoon, joten kokonaisuutena sadosta muodostuu määrältään normaalia vähäisempi. Kuluttajien kannattaakin hankkia herukat heti tilaisuuden tullen tai hakeutua suoramyyntiä harjoittaville marjatiloille ostoksille.

C-vitamiinipitoinen mustaherukka on myös tärkeä fenoliyhdisteiden lähde ruokavaliossa, joten sitä kannattaa suosia. Herukoita käytetään erilaisiin mehuihin ja hilloihin sekä maustamaan jogurtteja, myslejä ja puuroja. Perinteinen mustaherukkamehu on pitänyt pintansa flunssakauden juomana. 
 

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Suoramyynti- ja itsepoimintatilojen luettelo sekä kuvia toimitusten käyttöön: www.marjat.fi

Lisätietoja:

- erityisasiantuntija Tuija Tanska, p. (09) 5841 6535, 040 838 4228

- toiminnanjohtaja Hannu Salo, p. (09) 5841 6536,  0400 405 599, (22. elokuuta alkaen)

Elokuun puolivälin lämmin sääjakso sai avomaalla kasvaneen vadelman kypsymiseen vihdoinkin vauhtia. Kaupoissa on nyt tarjolla vadelmaa selvästi normaalin vuoden vastaavaa ajankohtaa runsaammin. Vadelma on laadultaan hyvää ja sitä ehtii ja kannattaa pakastaa talven varalle. Kausihuoneissa viljeltyjä vadelmia on ollut tarjolla jo juhannuksesta lähtien. Niidenkin sato jatkuu, mutta nyt on rinnalle tullut runsain määrin myös avomaan vadelmia. Avomaan vadelman sato on nyt runsaimmillaan. Mikäli säät viilenevät, kuten on ennustettu, vähenee myös tarjonta nopeasti. 

Vadelmasta odotetaan pitkää satokautta

Tänä vuonna avomaan vadelman satoa piti odotella harvinaisen kauan. Pitkästä kukintajaksosta johtuen myös vadelman satokaudesta odotetaan pitkää, syyskuulle ulottuvaa, mikäli säät vain suosivat marjojen kypsymistä. Vadelman viljelijät toivovat elokuun lopulle ja syyskuun alkuun lämpimiä ja ennen kaikkea kuivia poutasäitä, jolloin kypsyminen vauhdittuisi ja marjojen pilaantumisriski olisi pienempi. Myöhäisestä satokaudesta johtuen avomaan vadelmasta saadaan todennäköisesti valtakunnallisesti vain keskinkertainen sato.

 __________________________________________________________________________________

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Suoramyynti- ja itsepoimintatilojen luettelo sekä kuvia toimitusten käyttöön: www.marjat.fi

Lisätietoja:

- toiminnanjohtaja Hannu Salo (09) 5841 6536, 0400 405 599  

- erityisasiantuntija Tuija Tanska, Puutarhaliitto - Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto,

  p. (09) 5841 6535, 040 838 4228

- puheenjohtaja Ismo Ruutiainen, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, p. 0400 377 876

Vielä ehtii istuttamaan juhlavuoden puun!

Kesän aikana on rekisteröity jo yli tuhat istutustapahtumaa, joilla on juhlistettu Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Joukossa on niin suomalaisia tuttuja puulajeja kuin erikoisempia uutuuksia. Erityisen suosittuja ovat olleet erilaiset kuuset ja hedelmäpuut.  Istutukset kuvaavat hyvin Suomen monipuolista puukantaa ja arvostusta puita kohtaan, todetaan Puutarhaliitosta.

Sympaattista on se, että istutuksen yhteydessä on vietetty monia juhlahetkiä, joiden kunniaksi puita on istutettu. Kesän aikana on juhlittu muun muassa lastenlasten syntymiä ja serkusten tapaamisia isompien juhlien lomassa. Uusille Juhlavuodenpuu -sivuille on lisätty hakutoiminto, jonka avulla istutustapahtumia on helppo selata ja jäljittää vuosienkin jälkeen.

Vielä ehtii

Alkusyksy on parasta aikaa istuttamiselle, sillä kasvukausi jatkuu edelleen. Maan ja ilman kosteus ovat otollisia onnistuneen kasvuunlähdön kannalta. Puut ehtivät juurtua kasvupaikalle ja aloittavat keväällä kasvun heti kesäkauden alussa. Puiden juurille voi istuttaa lisäksi maanpeiteperennoja ja kukkasipuleita, jolloin keväällä on vielä enemmän odotettavaa. Vain kaikkein arimpien ja eksoottisempien kasvien osalta istuttaminen kannattaa siirtää kevääseen.

Juhlapuita voi selailla ja rekisteröidä www.puutarhaliitto.fi -sivuilla. Kuvan tapahtumasta voi liittää instagramiin  #juhlavuodenpuu -tagillä.

Lisävinkki:”Vanhan kansan oppien” mukaan tulevat kaksi viikkoa ovat istuttamisen kannalta parasta aikaa, sillä nousevan kuun aikana kasvuunlähtö on perinnetiedon mukaan ripeintä ja istutetut kasvit voimistuvat silloin talvea ja tulevaa kasvukautta ajatellen.

Kuva: juhlavuoden puun logo

Lisätietoja: puutarha-agronomi Timo Taulavuori, p. 0407453005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Idyllinen Hämes-Havusen pihapiiri ruokatapahtuman näyttämönä 1–3. syyskuuta 

• Tapahtumassa puhujina ja haastateltavina muun muassa ministeri Paula Risikko, kansanedustaja Lasse Hautala, lähialueen kunnanjohtajat, MMM:n lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaija Hakala, NICHE-hankkeen Daniela Copaci, ProAgrian erityisasiantuntija Asta Asunmaa, Suomen Keittiömestarit ry:n puheenjohtaja Ulla Liukkonen
• Keittiömestareina Maija Silvennoinen, Sami Tallberg, Raymond Wesander sekä vierailevana tähtenä Michael Björklund

Kauhajoen Ruokamessujen yltäkylläinen tapahtumamenu katetaan jo 27. kerran. Ruokapitäjän sadonkorjuuajan päätapahtuma tarjoaa paljon ajankohtaista kuultavaa, nähtävää, maisteltavaa, aistittavaa ja tietysti myös herkkuostoksia koko viikonlopun ajan. Runsaslukuinen, yli 130 näytteilleasettajan joukko tuo messuille kauden parhautta. Oheisohjelma on poikkeuksellisen laaja: useita ajankohtaisia asiantuntijahaastatteluja, ruokanäytöksiä, reseptejä, työpajoja ja perinnepiha sekä Ruokaseminaari 31.08.2017.

Ruokamessujen tämän vuoden teema ”Elinvoimaa kotimaasta” kunnioittaa Suomi 100-juhlavuotta ja rakentaa siltaa ensivuoteen, jolloin perinteikäs ruokapitäjä täyttää hulppeat 150 vuotta ja silloin Kauhajoella järjestetään myös Eteläpohjalaiset Spelit Ruokamessujen yhteydessä.

”Olemme koko messujen historian ajan olleet elinvoimaisen ja puhtaan lähiruuan sanansaattajia. Oman maan antimet merkitsevät meille kauhajokelaisille perinteitä, tätä päivää ja tulevaisuutta. Elämmehän täällä peltojen keskellä ja paikkakunnalla on viljelyksessä noin 23000 hehtaaria ja toimivia maatiloja lähes 500. Luonto, ruuan alkutuotanto ja elintarviketeollisuus ovat lähellä meitä”, kertoo messupäällikkö Riitta Alapiha. 

"Vireän maaseudun säilyminen on elinehto kotimaiselle ruuantuotannolle”

Suomalaisen ruokatuotannon aktiivinen puolestapuhuja, keittiömestari, ruokatoimittaja, ravintoloitsija sekä Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Maija Silvennoinen on tiukasti sitä mieltä, että suomalaisesta ruuan alkutuotannosta tulee huolehtia entistä energisemmin. Maanviljelijöiden ja karjatilallisten tilanne ei ole helppo. 

”Maataloutemme ei ole vielä koskaan ollut tällaisessa ahdingossa kuin se nyt on. Yrittäjät sinnittelevät ongelmiensa ja suuren velkataakkansa kanssa. Omavaraisen kotimaisen ruokatuotannon säilyttäminen on hyvinvointimme peruskivi, eikä siitä saa koskaan luopua. Kukoistavaan maaseutuun ja sen tulevaisuuteen on satsattava laaja-alaisesti”, Silvennoinen peräänkuuluttaa.

Suomalaiset maut kunniaan

Maija Silvennoisen mielestä Suomessa on vihdoin koittanut aika, jolloin lähiruokaa todella arvostetaan. Esimerkiksi nuoret lapsiperheet suosivat entistä enemmän puhtaita kotimaisia raaka-aineita ja haluavat tarjota jälkipolville parasta mitä maa tuottaa.

”Ilolla katson, kun suomalaisen ruuan arvostus vihdoin kasvaa. Olemme palaamassa juurille, ja se on mielestäni erityisen tärkeä asia”, Silvennoinen luonnehtii.

Kauhajoen Ruokamessujen ainutlaatuisuus koostuu traditioista, aitoudesta ja jatkuvuudesta 

Useaan otteeseen Kauhajoen Ruokamessuilla keittiömestarina vieraillut Silvennoinen arvostaa tapahtumaa juurikin sen aitouden ja kiehtovan ilmapiirin ansiosta. Samat näytteilleasettajat ja tuottajat tulevat vuodesta toiseen paikanpäälle ja tarjolla on laaja skaala lähiruokaa, muuta tapahtumaan sopivaa sortimenttiä unohtamatta.

”Odotan taas innolla, että pääsen maistelemaan esimerkiksi Kauhajoen Laatuleipureiden ihanaa naurisleipää, jota en ole muualla saanut. Muun muassa Sunspeltin, Korpelan Myllyn, Kolatun Juustolan ja Närpiön Vihanneksen tuotteet ovat makuelämyksinä suomalaista ruokaa parhaimmillaan. Tietysti on myös ilo tutustua uusiin tuottajiin ja heidän valikoimiinsa”, Silvennoinen sanoo.

Kauden tuoretta satoa ja tuotteita suoraan maatiloilta, kasvihuoneista ja luonnosta

Niin matkailualalla kuin maanviljelyssäkin on viileää kesäsäätä kavahdettu. Tämän kasvukauden poikkeuksellisen kolea sää on kasvattanut satoa hitaanpuoleisesti, toisaalta taas esimerkiksi marjasato on hyvälaatuista. Vanha sanonta ”vilu viljan kasvattaa” - saattaa pitää kuluvana satokautena paikkansa, kunhan sato saadaan kypsäksi hyvän sään aikana. 

”Kauhajoen alueella povataan keskinkertaista vilja- ja vihannessatoa. Hedelmä- sekä marjasato on tänä vuonna hyvä ja kausi on ollut pitkä”, kertoo MTK-Kauhajoen toimipisteen Merja Akseli. ”Mitä pidemmälle korjuutyöt venyvät, niin sitä enemmän riskit ja kustannukset korjuusta kasvavat. Joten toivotaan lämmintä ja pitkää syksyä”, hän jatkaa.

Ruokamessut ja -seminaari järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Seinäjoen Ammatti-korkeakoulun sekä paikallisten yrittäjien kanssa.

Toimittajilla on vapaa pääsy messuille ja seminaariin. Välitähän toiveesi puhujien tai keittiömestareiden haastattelupyynnöistä ennen tilaisuutta messupäällikkö Riitta Alapihalle.

Klikkaa linkistä Ruokamessujen taustatiedote, tarkempi messuohjelma ja ruokaseminaariesite: http://www.ruokamessut.fi/fi/media/kutsut-ja-tiedotteet.link

Lisätietoja: 

Riitta Alapiha, messupäällikkö, Kauhajoen Ruokamessut, puh. 040 565 7776 ja riitta.alapiha@kauhajoki.fi

100 puistoa -kampanja haastoi kesän alussa suomalaiset tarkkailemaan viherympäristöjä ja kertomaan, mistä löytyvät Suomen parhaat puistot.

Tavoitteena oli löytää erilaisia puistoja eri puolilta Suomea: pieniä, suuria, tunnettuja, vähemmän tunnettuja, luonnonmukaisia ja rakennettuja. Kriteerinä oli, että puiston tai viheralueen täytyy olla julkinen ja kaikkien saavutettavissa.

Ehdotuksia saatiin kesäkuun loppuun mennessä 670 eri puolilta Suomea. Eniten mainintoja keräsivät Kotkan (172), Porin (119) ja Oulun (61) puistot. Porin Kirjurinluoto, Kotkan Sapokka ja Katariinan Meripuisto sekä Oulun Ainolan puisto / Hupisaaret olivat ehdottajien suosikkeja. Helsingistä taas ehdotettiin eniten eri puistoja. Vastaajien perusteluissa korostuivat erityisesti puistojen moninaiskäyttö, toiminnallisuus, tunnelma, muistot ja kokemukset sekä puistojen saavutettavuus.

Sadan parhaan puiston lista (ks. liite: 100 puistoa -lista) julkistettiin tänään 24.8. Kaupunginpuutarhurien Seuran kesäluentopäivillä Kotkassa. Valinnasta vastasi asiantuntijaraati, johon kuuluivat Kaupunginpuutarhurien Seuran puheenjohtaja Timo Koski, ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ja ympäristötaiteilija Kaisa Berry.

Erityismaininnat Lapualle, Helsinkiin ja Kotkaan

Sadan puiston lisäksi asiantuntijaraati valitsi vastausten joukosta parhaat perustelut ja parhaan sosiaalisen median #100puistoa -postauksen.

Peikkopuro, Lapua. Asiantuntijaraadin jäsenet Berry ja Flander toteavat, että perhepäivähoitajat Ulla Juosmäki, Tanja Hangasmäki ja Mirja Antila ovat erityisesti sanallisiin perusteluihinsa kiteyttäneet sen, miten lähiluonto sellaisenaan – tässä tapauksessa ”takapihan pikkupuro” – voi inspiroida ja aktivoida lapsia leikkiympäristönä ympäri vuoden. Luettuaan elävästi kirjoitetut perustelut tunsi jo käyneensä paikan päällä – ja tulleensa lapseksi jälleen!

“Me, perhepäivähoitajat Ulla (evp), Tanja ja Mirja lapsiryhmineen, ehdotamme parhaaksi puistoksi Lapuan Ritamäellä Kauniston mäellä sijaitsevaa puroa ja sen ympäristöä. Paikan nimi kertoo jo paljon mutta se tarjoaa myös parhaat mahdollisuudet tutkimiseen, liikkumiseen, kiipeilyyn, leikkimiseen, vuodenaikojen seuraamiseen. Paikka on meidän terveysmetsä ja elämyspuisto. Purossa kahlaaminen, kivien heittely, mustekalamummojen onkiminen, kaarna- ja käpylaivojen uittaminen on sallittua. Kivet ja kaatuneet puut ovat mainioita kiipeilypaikkoja. Tänä keväänä puro tarjosi meille hienon jäämäen lasketteluun. Peikkopuro on ikärajaton ja auki vuoden jokaisena päivänä. Paras paikka ikinä!”

Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha, Helsinki. Satu Karjalaisen ottamassa kuvassa on onnistuttu hienostuneella tavalla vangitsemaan valon ja puiden leikki. Se houkuttelee puistoon tavoittelemaan kuvasta huokuvaa rauhoittavaa, Roihuvuoren japanilaistyylistä, tunnelmaa, raati toteaa.

Katariinan meripuisto, Kotka. Miina Sillanpään kuvaama kotkalaisten koululaisten yhteisötaideteos Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa, Katariinan Meripuistossa johdattaa optimistiseen ja eteenpäin katsovaan puistojen suunnittelun ja käytön tulevaisuuteen. Siinä yhdistyy puistojen osallistava käyttö sekä Kotkan ennakkoluuloton ja innovatiivinen työ puistokulttuurin parissa, perustelee asiantuntijaraati.

– Ilahduttavan paljon vastauksia, kuvia ja perusteluja. Hienoa, että puistot ja viheralueet kiinnostavat näin paljon. Palkinnon olisi voinut antaa useammallekin ehdotukselle, toteaa Kaisa Berry.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluneen kampanjan järjestivät Kaupunginpuutarhurien Seura, Viherympäristöliitto ja kansallisten kaupunkipuistojen verkosto.

Lisätiedot:

Kaupunginpuutarhurien Seuran puheenjohtaja Timo Koski, timo.Koski(at)tampere.fi, p. 050 345 7568

Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto, Heli Nukki, heli.nukki(at)pori.fi, p. 044 7011976 

Ympäristötaiteilija Kaisa Berry, kaisa(at)berrycreative.fi

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, jukka-pekka.flander(at)ym.fi

100 puistoa -sivu: https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/100puistoa/

100 puistoa sosiaalisessa mediassa: #100puistoa

Kampanja Suomi100-sivustolla: http://suomifinland100.fi/project/100-puistoa/

Liitteet:

100 puistoa -lista (pdf)

Peikkopuro, Lapua. Kuva ja perustelut: Ulla Juosmäki, Tanja Hangasmäki ja Mirja Antila.

Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha, Helsinki. Kuva ja perustelut: Satu Karjalainen

Katariinan meripuisto, Kotka. Kuva: Miina Sillanpää

Yksi takuuvarma syksyn merkki on Bilteman syyskuvaston ilmestyminen. Tanakasta opuksesta löytyy jälleen runsaasti tuotteita autoiluun, rakentamiseen, kotiin ja vapaa-aikaan. Tämän syksyn fokuksessa ovat erityisesti mitä moninaisemmat autoiluun ja autonhoitoon liittyvät tuotteet sekä välineet ja tarvikkeet rakentamiseen ja remontointiin. Uutuuksien joukosta löytyy runsaasti tuotteita myös erilaisiin kodin ja vapaa-ajan aktiviteetteihin.

Remontoijalle työvalaisin on lähes yhtä tärkeä kuin itse työkalu – tämä unohtuu helposti kiireessä, kun rakennusprojekteja polkaistaan käyntiin. Hyvä työvalaisin ei ole pelkästään kestävä, siirrettävä ja tehokas, vaan sen on myös sovittava sekä käyttäjälle että käsillä olevaan työtehtävään, sillä valo vaikuttaa väreihin ja materiaaleihin. Saattaapa työvalaisimelle löytyä ihan muunlaistakin käyttöä vaikkapa kodin sisustuselementtinä. Biltemalla on laaja valikoima työvalaisimia, joista löytyy helposti oma suosikki.

Jokaisen auton elinehto on öljy; se voitelee, tiivistää, sitoo epäpuhtauksia, vähentää kitkaa ja jäähdyttää moottoria. Nykymoottoreille ei kelpaa mikä tahansa voiteluaina, vaan moottorit on suunniteltu toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla juuri tietynlaisen öljyn kanssa. Normaaliin autoiluun paras vaihtoehto on synteettinen moottoriöljy. Synteettisellä moottoriöljyllä on esimerkiksi paremmat kylmäkäynnistysominaisuudet, jotka suojaavat auton moottoria käynnistyksessä ja vähentävät bensiinin kulutusta. Biltemasta löytyvät moottoriöljyt autoon kuin autoon ja ne kaikki täyttävät ACEA- ja API-laatuvaatimukset.

Biltema tarjoaa laajan ja edullisen valikoiman hitsauslaitteita, suojavarusteita, lisäaineita ja hitsaustarvikkeita. Toisin sanoen kaiken hitsauksessa tarvittavan: niin perinteisillä muuntajilla varustetut virtalähteet kuin modernit hitsausinvertteritkin MIG/MAG- ja puikkohitsaukseen (MMA). Hitsauslaitteita on sekä aloitteleville että jo kokeneemmille käyttäjille. Sekä aloittelijan että kokeneen hitsaajan on kuitenkin pidettävä mielessä yksi ehdottoman tärkeä asia, suojavarusteet ovat pakollisia hitsattaessa. Turvallisuusasiat ovat erittäin tärkeitä ja siksi Biltema onkin päivittänyt kulutusta kestävien hitsauskäsineiden ja korkealaatuisten, automaattisesti tummuvien hitsauskypärien valikoiman.

Kesä lähestyy loppuaan ja syksy kolkuttelee ovella. Kesälomakauden jälkeen paluuta syysarkeen helpottaa, jos on mukavaa tekemistä ja jotakin, mitä odottaa. Jotain, mikä tuo hyvän mielen ja onnistumisen iloa. Monet pitävät ruoanlaittoa ja leipomista mieltä virkistävänä ja rauhoittavana puuhana. Ehkä juuri se kruunaa alkavan syksyn? Biltema auttaa mielellään tässäkin tarjoamalla laajan valikoiman keittiötarvikkeita, joihin kuuluu kaikkea vedenkeittimistä ja vatkauskulhoista leikkuulautoihin, patoihin ja leivänpaahtimiin. Riippumatta siis siitä, onko kyseessä opiskelija-asunnon pieni keittokomero tai vastavalmistunut unelmakeittiö, valikoimasta löytyy varmasti kaikki tarpeellisin todella hyvään hintaan.

Bilteman Syksy ja talvi 2017/18 -kuvasto jaetaan 1,4 miljoonaan suomalaiseen kotitalouteen. Sen voi hakea myös mistä tahansa Biltema tavaratalosta. Kuvastoa pääsee selaamaan myös nettisivuilla.

http://www.biltema.fi/fi/Asiakaspalvelu/Kuvasto/

Tuotetiedot:

Työvalaisin: Työvalaisin sisä- tai ulkokäyttöön, IP54. Kallistettava lamppukotelo alumiinivalua. Kestävä suojalasi. Lattiateline ja pehmeä kantokahva. 4000 K. 230 V. 20 W/1600 lm. HUOM! LED-lamppuja ei voi vaihtaa. Tuotenro: 46-3136, 19,90 €.

Hitsauskypärä WH 3: Tummentuu automaattisesti asetettuun tummuusarvoon 4/9-13. Suodatin Toimii aurinkokennoilla ja ladattavalla litiumakulla, joka kestää kypärän koko käyttöiän ajan. Käyttäjän ei tarvitse käyttää virtakytkintä tai vaihtaa paristoja. Hitsauskypärä on valmistettu kestävästä nailonista, ja se suojaa UV/IR-säteilyltä. Säädettävä herkkyys ja viive. Näkökenttä: 90 x 40 mm. MIG/MAG-, MMA- ja TIG-hitsaamiseen sekä plasmaleikkaamiseen. Paino: 490 g. Tuotenro: 17-762, 39,90 €.

Hitsauskäsineet: Kulutusta ja kuumuutta kestävä nahkakäsine, joka suojaa roiskeilta ja hitsauskipinöiltä. Sopii mm. MIG/MAG- ja MMA-hitsaukseen. Kevlarsaumat. EN 12477 tyyppi A. Pituus: 350 mm. Koko: 11. Tuote on CE-merkitty henkilönsuojaindirektiivin 89/686/ETY mukaisesti. Se täyttää direktiivin vaatimukset vaarattomuudesta, mukavuudesta ja suorituskyvystä. Tuote on suunniteltu ja valmistettu noudattaen seuraavia standardeja: EN 12477:2001/A1:2005 – Hitsaajan suojakäsineet. Tuotenro: 38-924, 9,99 €.

Hitsauslaite MIG 90: Ohutlevyn hitsaukseen ilman kaasua. Ilman kaasua langan Ø 0,6–0,9 mm. Mukana hitsauslankaa, teräsharja ja terä sekä 2 metrin johtopaketti. Jännite: 230 V ~ 50 Hz. Suurin teho: 3,2 kW. Sulake: 16 A. Hitsausvirta: 90 A/45 A. Hitsauslangan suurin läpimitta: 0,9 mm. Lankarullan suurin paino: 1 kg. Kotelointiluokka: IP 21. Paino: 14 kg. Tuotenro: 17-153, 129 €

Vedenkeitin 1,7 l: Tyylipuhdas lasipannu, jossa on selkeä asteikko, suodatin ja automaattinen sammutus. 1850-2200 W. Pohjalevyssä on johtokela, ja pannussa on upotettu lämpövastus ja ylikuumentumissuoja. Tilavuus 1.7 l. 230 V. Tuotenro: 84-1290, 16,90 €.

Täyssynteettinen moottoriöljy 5W–30, Longlife: Täyssynteettinen öljy tehokkaasti polttoainetta käyttäviin bensiini- ja dieselmoottoreihin, joiden öljynvaihtoväli on pitkä. Alhainen haihtuvuus korkeissa lämpötiloissa, parantaa polttoainetaloutta. Suositellaan automerkkeihin BMW, Dacia, Mazda, Nissan, Renault ja Volvo. Täyttää seuraavat vaatimukset: ACEA A3/B3, A3/B4, API SN, MB 229.1, RN 0700/0710. Tuotenro: 36-9009 1 l, 9,90 €. Tuotenro: 36-9010 4 l, 29,90 € (7,47 €/l).

Lisätietoja:

Biltema Asiakaspalvelu
asiakaspalvelu@biltema.fi
Puh. 09 427 05 830
www.biltema.fi

Syksy on parasta tai pahinta aikaa, jolloin jyrsijät ja muut tuholaiset hakeutuvat suojaan. Suoja voi olla kotisi. Miten välttyä moiselta riesalta?

- Älä odota, että tuholaiset tekevät valloitusretken kotiisi. Tiesitkö, että useampia tuholaisongelmia voidaan estää jo ennalta, kysyy yrittäjä Stig Kvarnström Inconse Oy Ab:stä.

Ennaltaehkäisevät tuholaistorjuntatoimenpiteet nostavat usein asuinviihtyvyyttä sekä hygienia- ja viihtyvyystasoa. Varsinkin jos tuholaiset ovat ottaneet tavakseen vierailla joka syksy kodissasi.

Ei vara venettä kaada

Ensisijainen rottien ja hiirien torjuntamenetelmä on estää niitä pääsemästä rakennuksien rakenteisiin. Se on järkevää siitäkin syystä, että torjunta-aineiden valmistajat kieltävät nykyään jatkuvan torjunta-aineiden käytön.

Mitä haittaa jyrsijät voivat aiheuttaa?
Rakennuksien rakenteissa rotat ja hiiret vaarantavat sähköjärjestelmien turvallisuuden nakertaessaan eristeet rikki. Tällöin syntyy oikosulkuriski, joka pahimmassa tapauksessa saattaa aiheuttaa sähköiskun sähkölaitteen käyttäjälle, jopa sytyttää tulipalon. Ne kaivavat koloja villaeristeissä, mikä puolestaan heikentää eristystehoa. Lisäksi jyrsijät tuovat ulosteidensa mukana terveysriskin ihmisille.

Vanha sanonta: ei vara venettä kaada, tepsii siis edelleen. Tuholaisten ennaltaehkäisy on yleensä kannattavaa, koska siten säästytään tulevilta ikävyyksiltä. Myös kukkaro kiittää, sillä ennaltaehkäisy on usein edullisempaa kuin varsinaiset torjuntatoimenpiteet.

Kaikkiin tuholaisongelmiin löytyy ratkaisu

Kvarnströmillä on noin 20 vuoden kokemus tuholaistorjuntatehtävistä. Uudenmaan läänin alueen rotat, hiiret, kärpäset, muurahaiset, ampiaiset, luteet, sokeritoukat, turkiskuoriaiset, käärmeet ja ötökät sekä erilaiset lintuongelmat ovat tulleet hänelle tutuksi. Pääasiallisesti Inconse toimii PK-seudulla, mutta sovittaessa myös muualla Suomessa.

Miten tuholaistorjuja toimii?
- Jos tuhot ovat jo tapahtuneet, niin ensimmäiseksi tutkimme ongelman laadun ja laajuuden. Sen jälkeen poistamme ongelman aiheuttajan. Korjaamme sen tekemät tuhot sekä lopuksi ennaltaehkäisemme jatko-ongelmat, sanoo itseään leikillisesti ammattitappajaksi nimittävä Kvarnström.

Lisätietoja:

Stig Kvarnström
Yrittäjä
Inconse Oy Ab
Brittebontie 5
02440 Luoma, Kirkkonummi

www.inconse.fi
P. 050 0415756
stig.kvarnstrom@inconse.fi

fi.linkedin.com/in/stigkvarnstrom

Linkki Yrittäjä-radion ohjelmaan:
http://www.kansanradioliitto.fi/audio/yrittajaradio/yrittajaradio18082017stigkvarnstromnetti.mp3