1930-luvulla nousi ravintotieteellisiin keskusteluihin raakaravinnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Kysymystä pohdittiin myös lehtien palstoilla ja asiantuntijat kommentoivat aihetta kiivaasti puolesta ja vastaan. Raakaravinto nousi 1930-luvun muoti-ilmiöksi kun vitamiinit, joista pari vuosikymmentä aikaisemmin ei tiedetty juuri mitään, todettiin ihmisille välttämättömiksi ravintoaineiksi. Lisäksi raakaravintokeskustelua vauhditti uudet tutkimukset kivennäisaineiden terveysvaikutuksista.
Raakaravinto-oppaita julkaistiin jo 1930-luvulla ja sen puolestapuhujat tekivät paljon valistustyötä raakaravinnon puolesta. Maltillisemman linjan edustajat suosittelivat ravintoa, jossa valmistetun ruuan lisäksi nautitaan runsaasti raakoja marjoja, hedelmiä, juureksia ja salaatteja. Heidän mielestään tärkeintä huomioida, että ruuan valmistustavalla on suuri merkitys vitamiini -ja kivennäisainepitoisuuksiin.
Lotta Svärd -lehdessä vuonna 1935 kehotettiin kokeilemaan raakamarjapuurojen ja -keittojen valmistamista. Mainittuja ruokia voi valmistaa melkeinpä mistä marjoista tahansa. Nyt karviaisten ja vadelmien ollessa parhaimmillaan, saadaan niistä valmistettua ravitseva, terveellinen ja ruokaisa aamiainen tai välipala. Näillä helpoilla resepteillä onnistut varmasti.
Raakamarjoista valmistettu vadelmakiisseli
Haluttu määrä vettä kiehautetaan. Siihen lisätään kylmään veteen liotettuja perunajauhoja niin paljon, että syntyy sakeahko seos, joka vielä saa kiehahtaa. Tämän jälkeen annetaan jäähtyä, jonka jälkeen lisätään raakamarjasose.
Karviaismarjapuuro
1 litra vettä ja 1 kahvikupillinen mannasuurimoita keitetään. Seos saa jäähtyä, jonka jälkeen lisätään vajaa kahvikupillinen karviaismarjaraakasosetta. Lisätään sokeria maun mukaan. Huom! Puuroa vatkataan puukauhalla tai vispilällä, ei metallisella, sillä se muuttaa marjojen väriä.
Kerää metsän aarteet! MARJAT talteen -haaste
Lottamuseo ja Lottakanttiini haastavat nyt kaikki keräämään vähintään viisi kiloa näitä metsiemme terveystuotteita syksyn aikana. Julkaisemme syksyn aikana Lottamuseon Facebook-sivuilla lottien parhaat vinkit marjojen valmistamiseen ja säilömiseen. Tartu haasteeseen ja seuraa marjasadonkorjuuta: www.facebook.com/lottamuseo
Suomen luonnossa kasvaa jopa 50 erilaista marjalajia. Joukossa ovat muiden muassa tutkitusti terveysvaikutteiset puolukat, mustikat, lakat, vadelmat, karpalot ja pihlajanmarjat. Metsissä kypsyy tänä vuonna ennätyssato esimerkiksi superruaksikin kutsuttua mustikkaa. Marjat kannattaa kerätä nyt talteen talven varalle.
Marjoja on kautta aikojen käytetty runsaasti hyväksi suomalaisessa ruokataloudessa.
Erityisen suuren merkityksen marjavalmisteet saivat pula-ajalla, jolloin ne muodostivat merkittävän ravinnonlisän muuten niukkaan ruokavalioon. Pula-aikana marjoja poimittiin talkootyönä ja tärkeään työhön osallistuivat lähes kaikki vauvasta vaariin.
Talkootyötä vauhditti usein paikkakuntien keskinäinen kilvoittelu. Talkoosuoritukset merkittiin erilliseen talkookirjaan. Kilpailu eri kuntien ja kylien välillä oli ankaraa, sillä palkintoja himoittiin suuresti. Parhaiden kuntien edustajat saivat talkoovuoden päättyessä kunniapalkinnot itseltään presidentiltä Risto Rytiltä tai Suomen Marsalkka Mannerheimilta. Vuonna 1942 järjestettiin myös Suomen ja Ruotsin välillä marjanpoimintakilpailu. Suomalaiset keräsivät yhteensä huimat 6 841 000 litraa marjoja ja voittivat kilpailun!