”Perinteinen koivuvihta on mainio kehon elvyttäjä, jonka sanotaan laittavan nesteet liikkeelle. Vihtaan kannattaa ujuttaa mukaan myös muita tuttuja kasveja. Esimerkiksi siankärsämöllä on kansanperinteen mukaan muun muassa rauhoittava vaikutus”, kertoo sauna- ja villikasviasiantuntija Anna Velten.
Villikasvit ovat ruoanlaitossa parhaimmillaan ennen juhannusta. Loppukesästä isoiksi kasvaneista luonnonkasveista voi nauttia vihdan seassa, jalkakylpyinä ja erilaisina haudukkeina. Esimerkiksi pientareilta löytyvä mesiangervo tuoksuu makealta ja sisältää monipuolisesti erilaisia flavonoideja. Vastaavasti katajan vaikutukset liitetään voimakkaasti puhdistumiseen. Vihtana kataja aktivoi pintaverenkiertoa ja höyrystyessään sitä pidetään oivana apuna hengitystievaivoihin.
Luonnonkasveja löytyy helposti lähipuistosta ja -pihalta. Omakotiasujan kannattaa hyödyntää esimerkiksi pihalta löytyvän mustaherukan antioksidanttipitoiset ja hyvältä tuoksuvat lehdet.
”Villikasvit pääsevät vaikuttamaan parhaiten miedoissa löylyissä. Vihtominen tulisi tehdä lempein ottein puhtaalle iholle. Luksusta on jokaiselle saunojalle tehty oma vihta. Tällöin kasvit voi valita täysin omien tarpeiden mukaan”, Velten vinkkaa.
Anna Velten ja pihlaja-koivu -sekavihta. Kuva Terhi Ruutu
Suomalaiset ovat villikasvien suhteen onnekkaita. Suomen pihapiirit ja luonto ovat täynnä ravinteikkaita ja hyvää tekeviä kasveja. Vihtoja tehdessä tulee muistaa, että puuvartiset kasvit tarvitsevat keräilylle maanomistajanluvan.
Villikasvien käytön lisäämiseksi on keväällä perustettu Villikasviyhdistys ry. Yhdistyksen ykköstavoite on kansalaistoiminnassa ja villikasviosaamisen saamiseksi jokaisen perustaidoksi.