Suomen ensimmäinen ja maailman toinen, kansallinen kaupunkipuisto täyttää tänä vuonna 20 vuotta.
Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto perustettiin ympäristöministeriön päätöksellä vuonna 2001 sen jälkeen, kun uusi maankäyttö- ja rakennuslaki oli tullut voimaan vuonna 2000. Vastaavia puistoja on syntynyt tämän jälkeen Hämeenlinnan lisäksi 10 muuhun kaupunkiin: Forssaan, Hankoon, Heinolaan, Kouvolaan, Kotkaan, Kuopioon, Poriin, Porvooseen, Savonlinnaan, Turkuun. Lisäksi monessa kaupungissa selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia kaupunkipuiston perustamiseksi. Hakemuksen tekee kaupunki ja perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Kansalliset kaupunkipuistot toimivat verkostona tiiviissä yhteistyössä, kohti yhdessä asetettuja tavoitteita.
Vahva puistohistoria on maamme ensimmäisen kansallisen kaupunkipuiston perusta. Varhaisimmat varsinaiset puistot Hämeenlinnaan perustettiin 1800-luvun alkupuolella, mutta eräänlainen puistosuunnitelma linnan ja kaupungin välille sisältyi jo linnoitustoimen päällikkö A. Arbinin asemakaavaan vuodelta 1777. Kuvernööri Otto Rehbinderin viitoittama tie on ollut esimerkkinä aina 1840-luvulta lähtien, jolloin Kaupunginpuisto eli ”Ihana Parkki” syntyi kaikkien yhteiseksi maisemapuistoksi. Eversti Hugo Standertskjöldin Karlberg eli Aulanko sai suuren suosion ja aloitti varsinaisen matkailun Hämeenlinnan puistoihin 1800-luvun lopussa. Hämeenlinnan kansallisessa kaupunkipuistossa kohtaavat nykypäivänä vuosisatoja vanha arvokkuus ja moderni rakentaminen sekä ekosysteemin kasvu ja luontainen kehitys - ikuinen muutos.
Kaupunkipuisto on tapa hoitaa kaupunkiympäristöä
Luonnon- ja kulttuurimaisemat eivät säily itsestään. Kansallinen kaupunkipuisto on keino säilyttää ja hoitaa kaupunkimaisen ympäristön monipuolista perintöä. Sen alueella saa jatkaa siellä jo olemassa olevia toimintoja ja uusia toimenpiteitä arvioidaan puiston periaatteiden sekä sille laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan.
Nimestään huolimatta puisto sisältää luonnon ja maiseman lisäksi myös rakennettua ympäristöä. Kaupunkiympäristö puistoineen on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten aktiiviseen käyttöön. Se on yhteistä tilaa – ja tämän kokonaisuuden säilyttäminen myös tuleville sukupolville vaatii jatkuvaa hoitoa ja kehittämistä.
Hämeenlinnan puisto on vaikuttanut merkittävästi kansallinen kaupunkipuisto -käsitteen vakiintumiseen Suomessa. Varsinkin alkuvuosina se loi perustan ja mallin, johon uusia hankkeita verrattiin. Myöhemmin on selkiytynyt, että kukin Suomeen perustettu puisto on omanlaisensa kokonaisuus ja sillä on oma erityisarvonsa valtakunnallisessa kaupunkipuistojen verkostossa.
Puistot voivat erota toisistaan paljon ja esimerkiksi hoito- ja käyttösuunnitelmat - sekä tapa, miten niitä tehdään - ovat erilaisia. Ympäristöministeriön laatimat arviointikriteerit takaavat kuitenkin kaupunkien tasapuolisen kohtelun ja säilyttävät halutun valtakunnallisen tason.
Juhlavuosi näkyy Hämeenlinnan rantareitillä
Kansallisen kaupunkipuiston juhlavuosi näkyy rantareitillä lauantaina 30.10. klo 15-21. Linnanpuistossa ja Kaupunginpuistossa on yhteensä kolme juhlavalaistua ja soivaa paikkaa.
Kaupunginpuiston Uimahuoneella on DJ, jonka soittaman musiikin tahdissa voi pysähtyä ulkoilun lomassa lauantaitansseihin. Linnanpuiston leikkikentän ja Kaupunginpuiston Puistokomitean paviljongilla on juhlavan valaistuksen lisäksi myös kyseisen paikan inspiroimaa musiikkia.
Puistokomitean paviljongilla soiva kappale on Ultramariinin Kaupunginpuisto. Laulun tekstin kirjoittanut Ville Aalto muistelee kappaleen syntyä ja puiston merkitystä:
”Kaupunginpuisto oli nuoruuteni Hämeenlinnassa minulle ja lukuisille ystävilleni tärkeä paikka. Se johtui tietenkin Ämyrock-festivaalista, mutta puisto edusti meille myös jonkinlaista pysyvyyttä kaupungissa, joka tuntui muuttuvan koko ajan vieraammaksi, ja josta tunsimme ettei sitä kehitetty meitä ajatellen. Kaupunginpuisto-kappaleessa palataan ystävyys- ja rakkaussuhteiden alkulähteelle, aikaan jolloin vanhaa Metsäliiton savupiippua ei vielä ollut kaadettu, ja tunsimme niin toisemme kuin myös sen ympäristön, jossa asuimme.”
Linnanpuiston kappale on Heikki Hopo Kuuselan K.i.M-yhtyeelleen kirjoittama Kuumailmapalloja, joka sai alkunsa takavuosien Kuumaa Huumaa –tapahtumassa: ”Oltiin poikani kanssa Linnanpuistossa katsomassa pallojen valmistautumista lentotehtäviin, kun meille hiukan yllättäen palloja alkoi nousta ympäriltämme kohahdusten kera. Nelivuotias hiukan pelästyikin mekkalaa ja vaikuttavaa näkyä.”
Kaupunginpuiston valaisemattomat parkkipaikat on turvallisuussyistä suljettu tapahtuman ajaksi. Paikalle tullaan ulkoillen rantareittiä pitkin. Lähimmät pysäköintipaikat löytyvät Hämeen linnan ympäristöstä.
Lisätiedot:
- kansalliseen kaupunkipuistoon liittyvät: viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen, Hämeenlinnan kaupunki, puh. 03 621 2426, susanna.lappalainen@hameenlinna.fi
- lauantain 30.10. ohjelmaan liittyvät: kulttuuripäällikkö Janne Nieminen, Hämeenlinnan kaupunki, puh. 03 621 4263
Valokuvat: Miika Kangasniemi, Hämeenlinnan kaupunki