Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan tieto vihannesviljelyssä olevien lohkojen ravinnetilasta ja happamuudesta on välttämätöntä lannoituksen optimointia varten. Kasvianalyysien ravinnepitoisuuksien tulkinnassa käytetyt raja-arvot vaikuttavat olevan oikealla tasolla suhteessa Suomessa mitattuihin ravinnepitoisuuksiin. Joitakin poikkeamia kuitenkin esiintyi, ja tulkinnan raja-arvoja olisi hyvä vielä tarkentaa Suomen oloihin.
Ravinteiden riittävä saatavuus on välttämätöntä vihannesten hyvän kasvun ja sadon laadun takaamiseksi. Maan ravinnevarastot ovat kasvien ravinnehuollon perusta, jota täydennetään vuotuislannoituksella. Luken tutkimuksessa kerättiin tietoa vihannesviljelyssä olevien lohkojen ravinnetilasta sekä eri vihanneslajien ravinteiden otosta. Aineisto osoittaa suurta lohkojen välistä vaihtelua peltojen pH-tilassa ja ravinnepitoisuuksissa.
”Vaikka keskimäärin peltojen pH ja ravinnetila olivat viljavuusanalyysien mukaan tyydyttävää tai hyvää tasoa, joukkoon mahtui suuri joukko lohkoja, joissa happamuus, ravinnepitoisuudet tai -suhteet olivat heikolla tasolla,” johtava tutkija Tapio Salo Lukesta sanoo. Kasvianalyysitulokset osoittavat, että pääosin kasvianalyysien tulkinnassa käytetyt raja-arvot vaikuttavat olevan oikealla tasolla suhteessa Suomessa mitattuihin ravinnepitoisuuksiin. Joitakin poikkeamia kuitenkin esiintyi, ja tulkinnan raja-arvoja olisi hyvä vielä tarkentaa Suomen oloihin. ”Kasvien tai maan ravinnetilan pitoisuuksien tulkinnan tulisi perustua mitattuun tietoon siitä, onko odotettavissa sadon määrän tai laadun alentumista joko liian vähäisen tai korkean ravinnepitoisuuden vuoksi. Lisäksi tulisi tietää, kuinka laaja on se pitoisuusalue, missä satomaksimi on saavutettavissa”, sanoo Salo.
Hankkeessa käytetty aineisto on peräisin Luken kenttä- ja tilakokeista sekä vihannestiloilta kerätyistä näytteistä, eikä se edusta satunnaista otosta vihannestuotannossa olevista viljelymaista.
Maltillinen fosforilisäys riittää, kalsiumtarve vaihteli
Sivu- ja hivenravinteiden vaikutuksista ja tehokkaista lannoitustavoista on hyvin vähän tutkimustietoa puutarhatuotannossa. Lannoitussuosituksia antavat lähinnä kaupalliset toimijat. Toisaalta typpi- ja fosforilannoitteiden käyttöä rajoittavat ympäristökorvausjärjestelmässä ja nitraattiasetuksessa annetut enimmäiskäyttömäärät. ”Suurimmat käyttömäärät eivät kuitenkaan ole lannoitussuosituksia. Nykykäsityksen ja myös tässä hankkeessa koottujen asiantuntijanäkemysten mukaan peltomaiden hoitoon ja kasvukunnon kehittämiseen on syytä panostaa, jolloin pellon luontaiset ravinnevarannot ovat paremmin kasvien saatavilla”, erikoistutkija Terhi Suojala-Ahlfors Lukesta toteaa. Maan orgaanisen aineksen määrän lisääntyminen parantaa maan ravinteiden ja vedenpidätyskykyä. Hyvä maan rakenne ja kasvukunto edistävät kasvien juuriston kehittymistä ja mahdollisuuksia ottaa ravinteita tehokkaasti maasta. Kalkitus ja pellon vesitaloudesta huolehtiminen ovat tärkeitä toimia myös ravinnehuollon kannalta.
Hankkeessa selvitettiin vihannesten fosfori- ja kalsiumlannoitustarvetta ja erilaisten maa- ja kasvianalyysien antaman tiedon hyödyntämistä. Tässä ja aiemmissa hankkeissa selvisi, että maltillinen fosforilannoitus (10−20 kg/ha) riittää hyvän sadon tuottamiseen myös välttävän ja tyydyttävän fosforiluokan mailla. Hyvän ja sitä ylempien fosforiluokkien mailla vuotuinen fosforilannoitus tuottaa harvoin sadonlisää vihannesviljelyssä.
Kalsiumlannoituskokeissa saatiin vaihtelevia tuloksia. Joissain kokeissa nestemäinen tai lehtien kautta annettu kalsiumlannoite lisäsi satoa hieman, mutta vaikutus kasvuston kalsiumpitoisuuteen ei ollut kovin selvä. ”Maan ravinnetilaa tulisi korjata haluttuun suuntaan jo ennen vihannesten viljelyvuotta. Riittävä kalkitus on perusmenetelmä kalsiumtilan kohentamiseen, jos se on maan happamuuden puolesta mahdollista. Samoin riittävän veden saannin turvaaminen on erityisen tärkeää kalsiumin kulkeutumisen varmistamiseksi, koska kalsium liikkuu kasvissa haihduntavirtauksen mukana.”
Tutkimus toteutettiin Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeessa, jota rahoitti Euroopan maaseuturahasto ELY-keskusten kautta sekä Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö.
Lisätietoja:
- Tapio Salo, tapio.salo@luke.fi, +358295326516
- Terhi Suojala-Ahlfors, terhi.suojala-ahlfors@luke.fi, +358295326557
- Linkki julkaisuun: Kasvinravinteet avomaanvihannesten tuotannossa : Tuloksia Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeesta v. 2016‒2018
- Linkki tietokorttiin: Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
