Kasvinsuojeluaineiden myynti maatalouskäyttöön Suomessa on viime vuosina tasoittunut reiluun 1500 tehoainetonniin. Kasvinsuojeluaineiden metsäkäyttö sen sijaan on kasvussa, sillä urean käyttö juurikäävän torjunnassa nostaa myyntilukuja. Näin ollen kasvinsuojeluaineiden kokonaismyynti Suomessa on kasvussa.
- Suomessa kasvinsuojeluaineiden maatalouskäyttö on maltillista verrattuna useisiin muihin EU-jäsenmaihin. Maa- ja puutarhatalouskäytössä olevien aineiden myyntimäärät peltohehtaaria kohti ovat alhaisimmasta päästä, noin 0,6 kg tehoainetta / ha, kertoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Tukesista.
Suurimmalla osalla jäsenmaista myyntimäärä on alle 3 kg tehoainetta / ha, mutta enimmillään jopa 9 kg tehoainetta / ha.
Tavoitteena vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä
EU-tason Pellolta Pöytään -strategian tavoitteena on vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niiden aiheuttamaa riskiä 50 % vuoteen 2030 mennessä. EU-tilastoissa ei toistaiseksi eritellä kasvinsuojeluaineiden maa- ja metsätalouskäyttöä erikseen.
Kasvinsuojeluaineiden myyntimäärän kasvun selittää juurikäävän torjunnan yleistyminen. Eteläisen ja keskisen Suomen havumetsiä vioittaa juurikääpä. Se pitää lain mukaan torjua suurelta osalta kasvukauden aikaisista havupuuvaltaisista hakkuista (Laki metsätuhojen torjunnasta). Torjunta tehdään pääasiassa urealla. Se on taloudellisesti kannattavaa ja tarpeen.
- Tukesissa selvitettiin vaihtoehtoja urean käytölle juurikäävän torjunnassa. Ratkaisuna voisi olla juurikäävän torjuntaan hyväksytty biologinen torjunta-aine, mutta urea on osoittautunut käytännöllisimmäksi tavaksi torjua juurikääpää, ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Tukesista toteaa.
- Haemme ratkaisua siihen, että metsätalouskäyttö pidettäisiin erillään maatalouskäytön tilastoista ja vähennystavoitteista. Urean käyttö metsätaloudessa on tarpeen eikä suinkaan ole suurimman riskin aiheuttaja, Kallio-Mannila jatkaa.
Maatalouskäyttöön myydään eniten rikkakasvien torjunta-aineita
Maa- ja puutarhatalouskäyttöön myytyjen kasvinsuojeluaineiden tilastoja on kerätty vuodesta 1953 lähtien (Kuva 2). Eniten myydään rikkakasvien torjunta-aineita eli herbisidejä. Niiden myyntimäärä on 75 - 80% kokonaismyyntimääristä. Korkeimmillaan kasvinsuojeluaineiden myyntimäärät olivat 80-luvulla ja ne laskivat voimakkaasti 90-luvulle tultaessa.
Yksi syy myyntimäärien laskuun 90-luvulla löytyy herbisideistä. Fenoksihappoherbisidien tehoaineesta poistettiin rakenteeltaan hieman erilaiset isomeerit, joilla ei ollut tehoa rikkakasveihin (Kuva 3). Näin myyntimäärä ja samalla kemikaalikuorma käytännössä puolittui. Samoihin aikoihin luotiin ensimmäisiä tavoitteita kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseksi. Lisäksi EU:hun liittyminen toi yleistä epävarmuutta, joka vähensi kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Sittemmin myyntimäärät ovat asettuneet nykyiselle tasolle reiluun 1500 tehoainetonniin. Vuosittainen vaihtelu johtuu mm. sääolosuhteista ja sato-odotuksista.
Maatalouskäytössä glyfosaatti myyntitilastojen kärjessä
Maatalouskäyttöön myytyjen herbisidien kärkisijaa pitää glyfosaatti, jonka viime vuosien myyntimäärät ovat olleet 500 - 900 tehoainetonnia. Glyfosaatti on maailmalla ja EU:ssa eniten käytetty herbisidi ja sitä on käytetty vuosikymmeniä. Glyfosaatin hyväksyminen EU:ssa on voimassa 15.12.2022 asti. Glyfosaatin käytöstä aiheutuvien riskien uudelleenarviointia tekevät yhteistyössä Ranska, Unkari, Alankomaat ja Ruotsi. Lisätietoja uudelleenarvioinnista on Euroopan Komission nettisivuilla englanniksi.
Myyntitilastot Tukesin nettisivuilta, EU-vertailu Lukesta
Tukes kerää myyntimäärätiedot kaikilta kasvinsuojeluaineiden myyntilupien haltijoilta vuosittain ja julkaisee ne nettisivuillaan.
- Aiemmasta poiketen kuvien taustalla olevat tilastotiedot saa nettisivuiltamme suoraan myös excel-tiedostoina. Liikesalaisuussyistä yksittäisiä tehoaineita koskevien myyntitietojen julkaisua rajoitetaan jonkin verran, korostaa ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Tukesista.
Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee vertailutiedot kasvinsuojeluaineiden EU-tason myyntitilastoista maatalouskäytössä olevaa pinta-alaa (ha) kohti. Näissä lukemissa metsätalouskäyttö ei ymmärrettävästi ole mukana.
Lisätietoja
ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila, p. 029 5052 036
johtava asiantuntija Eija-Leena Hynninen, p. 029 5052 049
sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@tukes.fi